Tulin, näin, juoksin.

Maaliskuussa kerroin teille, kuinka juoksukärpänen puraisi minua ja aloitin harjoittelun 12 viikkoa kestävän ohjelman avulla. Tavoitteena oli kyetä lopuksi juoksemaan 10 km ilman taukoa. Viime sunnuntaina se kymppi sitten koitti ja päätin aloittaa valmistautumisen lakkaamalla kynnet teemaan ja lenkkareihini sopiviksi ;D.

Lakkasin vasemman käden näin:

1. Pikkurilli: Kiko Sugar Mat Poppy Red (x2)
2. Nimetön: Essie Camera (x3), raidat (=kengännauhat) koristeluteipillä, päällä OPI Onyx Black (x1)
3. Keskisormi: Essie Camera (x4), '10' tehty mustilla, pyöreillä niiteillä ja kiinnitetty pikakuivattajalla
4. Etusormi: Kiko Sugar Mat Poppy Red (x2)
5. Peukalo: Essie Camera (x3), raidat (Adidas Three Stripes) sinisellä maalarinteipillä, päälä Essie Licorice (x1).

Ja oikean näin:

1. Pikkurilli: Essie Camera (x4)
2. Nimetön: Essie Camera (x3), raidat (Adidas Three Stripes) sinisellä maalarinteipillä, päällä Essie Licorice (x1).
3. Keskisormi: Kiko Sugar Mat Poppy Red (x2)
4. Etusormi: Essie Camera (x4)
5. Peukalo: Kiko Sugar Mat Poppy Red (x2)

Päällyslakkana Seche Vite Dry Fast Top Coat, paitsi tietysti Sugar Mat -kynsissä ei ole päällyslakkaa ollenkaan.

Tällä kertaa laitoin kengännauhakuvioon koristeluteippiä kaksi pätkää rinnakkain ja nyt leveys oli minusta huomattavasti kivempi. Oikein läheltä kun noita raitoja katsoi, niissä näkyi himmeä, tumma lakkaraita siinä teippien saumakohdassa, eli ihan täydellisesti ei asettelu mennyt. Olihan se aika työlästäkin, että kymmeneen kynteen en kyllä jaksaisi, niin hienot kun niistä taatusti tulisikin.

Sininen maalarinteippi sen sijaan toimi (vähän kehnosti, mutta) paremmin, kuin Scotch Magic Tape, mitä oon aiemmin kokeillut. Ihan särmiä ei raidoista tullut, mutta menetteli; aioinhan juosta niin kovaa, ettei kukaan huomaa. Eheh.

Ja hei, Essie Licorice on kehujen arvoinen, todella pigmenttinen, musta lakka. Teippihommissa se pesi OPI Onyx Blackin kuusnolla.

Ja sitten siihen kymppiin! 
Sain seurakseni neljä ystävääni ja homma sujui yli odotusten! 10,5 km meni hyvässä seurassa kuin iltamissa ja jaksoin todellakin juosta koko matkan ilman ainuttakaan pysähdystä tai edes kävelyaskelta. Aurinko paistoi ja viileä tuuli henkäili välillä, lämmintä oli +23 ja taivas oli sininen. Lähdimmen matkaa klo 19, joten päivän kuumin aika oli onneksi jo ohi.

Oon niin käsittämättömän ylpeä itsestäni ja tiedän, ettei toisille 10 km ole matka eikä mikään, mutta mulle on :). Juokseminen tulee taatusti jäämään harrastuksekseni elämääni loppuiäksi. Lieköhän on toista lajia, joka olisi niin kiitollinen ja kannustava? Kunto nousee kohisten ja nopeasti ja sen todellakin huomaa. Lisäksi tää on ruuhkavuosista kärsivälle äidille tai muulle kiireiselle ihmiselle mitä parhain liikuntamuoto: pääset kotiovelta treenaamaan ja puolikin tuntia riittää mainiosti. On se sellaista hengen ja ruumiin ravintoa, ettei uskoisi.

Kengät: Adidas Adizero Boston 3W (jos jotakuta kiinnostaa).

Kaivoin netistä vielä linkin tuohon ohjelmaan, jolla minä aloitin harrastukseni. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille minuuttitarkasta ohjeistuksesta pitäville, erityisesti niille, joilla on reippaasti itsekuria. Sitä tämä ohjelmaa nimittäin vaatii.

http://maxim-fi.maxim.dk/Media/1035_1877.pdf



Ps. Tämä postaus ei sisällä mainoksia, lenkkarit on ihan omasta pussista hankitut ja kengän valitsemisessa kriteeri oli, että se on täydellinen jalkaani :).