Sivut

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Kernikynnet

Kaivoin akryylimaalit pitkästä (?) aikaa naftaliinista, kun Sinikilpikonna oli maalaillut niin kivoja kukkasia kynsiinsä. Tääki tahtoo koittaa, aattelin. Pois tiput ja kanit minusta, nyt tehdään kukkia :).



Vaan olipa pitkästä aikaa mukavaa sipertää tuollaista pientä. Omasta mielestäni onnistuinkin ihan mukavasti, kun ei tarvinnut edes ajatella mitään hemmetin one strokeja. Niissä en vain onnistu ja syytän (en huonoa maalaustaitoani, vaan) huonoa eBay-sivellintä :P. 

Otsikkovalinta sen sijaan viittaa äitini kommenttiin "näyttää kerniliinalta", kun tytär innoissaan esitteli hänelle uusia kynsiään. Terveisiä vaan kannustavalle äidilleni ;P.



Käytetyt tarvikkeet:
  • a-england Ascalon (x2, nimettömässä ja peukussa)
  • Nfu Oh 61 (x2, etu- ja keskisormi sekä pikkurilli)
  • Oumaxi-akryylivärit (valkoinen, musta, pinkki)
  • kapea sivellin
  • dotting tool
  • reiänvahvistusteippiä puolikuiden rajaamiseen (vai mitä se nyt onkaan, niitä renkuloita luentopaperin reikiin kuitenkin :))
Lähikuvassa vasen peukku.

Lakkasin ja maalasin vasemman käden ensin, enkä ollut ihan varma, oliko hyvä juttu lakata kolme kynttä eri värillä. Päätin sitten lakata oikeaan kaikki samanvärisiksi ja niin mulle jäi eriparikädet :). Kasvua lakkapuuhissa kai tämäkin, koska jostain syystä en ahdistunut ollenkaan, vaikka kädet oli erilaiset! Edelleenkään en osaa sanoa, kummasta tuli suosikkini. Ehkä vasemmasta. Tai oikeasta? :D

Oikean nimettömään tuli ainakin kaunein kuva :). 


Nuo reiänvahvistusteipit ei tee tarpeeksi kaarevaa tuosta puolikuusta ja sekös häiritsee :(. Ainoastaan peukaloiden kaarista tulee ihan nätit. Ranskisteipeistäkään ei oo apuriksi yhtään enempää, eikä kiinnosta silputa tavallisesta teipistä kaarevia paloja. Vaihtoehdot vähissä, pitänee reenata vapaata kättä..?


Holoja auringonpaisteessa.

Tässä vielä lähikuvaa Ascalonista, joka on hieno scattered hologrammilakka, jossa on pinkki/violetti flash. Tätä on sanottu myös duochromeksi, mutta itse en sitä efektiä huomannut, enkä kyllä muistanut etsiäkään... Hirmuisen hieno lakka se on silti, vaikka pullossa näytti vähän tylsältä. Onneksi tuli kokeiltua. Tämä lakka päätyi mulle kynsimiitissä vaihtarina.


Mitäs pidät kerniliinoistani? 
Oiskos sulla vinkkejä (ja linkkejä) laadukkaasta siveltimestä, joka sopisi one stroke -harjoitteluun?
*epätoivoisesti syyttää edelleen epäonnistumisista sitä sivellintä*


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

(Semi)Ohi aiheen: Juoksentelua (+kynnet)

**Meinasin sanoa, ettei tämä postaus liity kynsiin yhtikäs mitenkään, mutta liittyypäs sittenkin. Tein juoksulenkkareideni kunniaksi kynnet, jotka löytyy postauksen lopusta :D.**

Minätyttö oon aina sanonut, etten juokse. En oo vielä 'siinä iässä' ja kaikenlisäksi mulla on pohkeessa suonikohju. Jälkimmäinen -tai ensimmäinenkään- ei kyllä estä juoksemasta, mutta hyvin se on läpi mennyt. Nyt oon sitten tullut siihen ikään. 31 vuotta ja 357 päivää on 'se ikä', jolloin aloin juoksennella :P.




Joulukuussa minuun puri joku outo juoksukärpänen tai sitten tän voi laittaa edelleen 3-kympin kriisin piikkiin. Sain ystävältäni aloittelijalle suunnatun juoksuharjoitteluohjelman, jota oon nyt noudattanut reilun viikon ajan. Ohjelma kestää 12 viikkoa ja siinä on tavoitteena juosta lopuksi 10 km lenkki. Ajatus kympin juoksemista tuntuu niin utopistiselta, että melkein huvittaa, mutta onneksi mulla on päättäväisyyttä ja itsekuria vaikka muille jakaa.

Treeni etenee pikkuhiljaa ja juoksun määrää per harjoituskerta kasvatetaan minuutti kerrallaan. Sopii mulle. Ohjelma on mielestäni kuitenkin monipuolinen ja erityisesti minun pilkunviilaajaluonnolleni riittävän yksityiskohtainen. Ilman ohjelmaa olisin todennäköisesti ostanut lenkkarit, revittänyt itseni kertalaakista henkihieveriin ja tuhannen remonttiin ja lyönyt hanskat tiskiin. Nyt juoksentelen pidentyviä lenkkejä ja sain yhdistettyä tanssiharrastuksenikin treeniin oikein mukavasti. Hyvä minä :).

Harjoitteluni toinen kerta oli tuskaisin. Tulin kotiin "***tu tää on ***seestä -asenteella, pakkasta oli ihan liikaa, posket jäässä ja nälkä ihan julmettu (lähdin lenkille aamulla suoraan sängystä). Erinomainen päivä siis, koska lunta tupaan vaan, en varmasti anna periksi. Oinaan sarvilla vedetään hei! Ensimmäinen viikon jälkeen olo on mukava. Lihaksiin ei koske ja juoksutekniikkakin tuntuu kehittyvän pikkuriikkisen kerta kerralta. Antoisa laji, uskoisin. Jatkan samaan malliin :).

Jotta postaus ei olisi ihan täysin off topic, tässä vielä kynnet, jotka intouduin tekemään nähtyäni Bloh:n kynnet, fiilisteltyäni näitä viimekesäisiä, omia kynsiäni ja kumarreltuani urheilumyyjä-kälyni minulle valitsemien, täydellisten lenkkareiden suuntaan.



Lakkana Cesarsilta ostamani Color Club Jackie Oh!, joka on näitä sarjassamme helppoja kuvattavia neon-lakkoja :P. Lakka on ihanan räväkkä neonpinkki, ehkä oranssiin/punaiseen taittava. Mielettömän kirkas! Melkein juoksulenkkareideni nauhojen värinen :).



Kärjissä Jackie Oh!:a kaksi kerrosta ja rajalla Color Club French Tip -lakkaa dottarilla pilkutettuna. Oih, ma niin tykkään <3.


Auringonpaisteessa.


Yksinkertaisesta virsi kaunis, eikö? :)

Ja mitä tuohon juoksenteluun tulee, halusin jakaa asian kanssanne ihan vain siksi, että asian "tunnustaminen" muille tuo lisäpontta yrittämiseen ja oon kyllä ihan hiton ylpee itsestäni, kun oon saanut aikaa aloittaa jotain tällaista :). Palaan varmasti vielä asiaan.



Ps. Tämä on muuten blogini 300. julkaistu postaus. Onpas tullut naputeltua jo! :)

tiistai 26. maaliskuuta 2013

HBD!

Mulla on synttärit. Vietän päivääni kotona kuumeisten lasten hoitajana. Onneksi on kukkia. Ja kakkua.


Tämän kykeni saamaan aikaan myös kaltaiseni antileipuri. Ja oli muuten hyvää.
Ohje uusimmassa Pirkka-lehdessä tai täällä.



sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Nakkena - se pitkä kynsipeti

Kynsiblogeissa julkaistiin viime vuoden puolella paljon kuvia nakukynsistä, jotka ei lakkaharrastajilla aina ole järin kaunista katseltavaa kynsilakkojen aiheuttamien värjäymien/kellastumien takia. Bloggaajat kuitenkin esittelivät omat nakukyntensä rohkeasti, olipa ajatuksena sitten paljastaa alaston totuus tai antaa muuten vain ajattelemisen aihetta kuvien photoshoppaamisesta. 

Itselleni ei tuolloin tullut mitään erityistä tarvetta näyttää kynsiäni nakuna, onhan mulla kuitenkin ollut näissä geelit ja jonkinmoiset ranskikset päällä joka tapauksessa. Ja olettehan te jo nähneetkin geelihuoltopostauksissa "keskeneräisiä" kynsiäni...

Tällä kertaa päätin kuitenkin huollon yhteydessä jättää kokonaan koristelut tekemättä geelin alle ja viilasin kaikki vanhat ranskisjämät pois ja geelasin kynnet ainoastaan kirkkaalla geelillä. Tämän nakummaksi en kynsiäni tässä kohtaa saa :).

Arvonta-postauksen kommenttilaatikossa, kuten monesti aiemminkin, on tullut monta ihanaa palautetta kynsieni muotoa koskien. Siitä rohkaistuneena haluan näyttää teille, mikä on minun kynsieni outous, jota inhosin vielä muutamia vuosi sitten, mutta nyt olen oppinut arvostamaan. Se monesti jo mainitsemani pitkä kynsipeti.

Etusormen kynsi on muutes ihan suoraksi viilattu,
on vaan sormi hassussa asennossa tuossa...

Kaivakaapas huviksenne mitta esiin ja mitatkaa vasemmasta keskisormestanne näkyvä osa kynsipedistänne, eli kynsinauhasta vapaan reunan (kärjen valkoisen osan) alkuun saakka. Kynsipeti on siis kynsilevyn alla olevan alue, jossa kynsilevy on kiinni. Jos löytyy yksikin, jolla on pidempi kynsipeti kuin mulla, lupaan hmm... syödä hattuni? ;)

Katsokaas. Omani on 14 mm!! 

O_o


Tuota ei hevillä päihitä, sanoisin. Aiemmin pidin kynsiäni vähän rumina, kun ne näyttivät jotenkin isoilta. Mulla on kyllä iso nyrkki muutenkin ja pitkät ja kapeat sormet, eli käsien rakenteeseen nähden kynnet on oikein sopusuhtaiset.

Geelikurssin jälkeen opin suhtautumaan pitkään kynsipetiini taas ihan uudella otteella, kun tajusin, että tämähän onkin ideaalitilanne, jota tavoitellaan jopa keinotekoisesti peittävien geelien avulla. Minun kynsiini voi ihan huoletta käyttää vaikka valmiita ranskistippejä, jotka pitää liimata osittain kynsipedin päälle, eivätkä kynnet näytä sittenkään pöhköltä. Pöhköllä tarkoitan tässä sitä, kun kynsipetiä jää näkyviin vain pieni osa ja valkoista on klassiseen, ranskalaiseen manikyyriin nähden ihan liikaa. Lisäksi kynsissäni on aina koristelutilaa, vaikkei vapaata reunaa edes olisi :). Pitkän kynsipedin huono puoli on nähdäkseni vaan siis se, jos ei satu tykkäämään :P.

Tällaista sydämellä tällä kertaa.


No niin sitten mittailemaan ja raportoimaan kommentteina, kiitos :).

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Teippiristikkotesti

*Lääääääh!!*

Ihanaihanaihanaihana! Tule, tule kesä ja pieni päivetys iholle. Jestas, Electro Candy sinkaisi ehkä pinkkilistani ykköseksi. Katsokaa nyt!




Liian monta kuvaa yhdestä lakasta, mutta se on vaan niin hot :D. Lakka levittyi vaivattomasti, peitti kahdella kerroksella ja kuivui nopeasti. Pinta jää puolimattaiseksi ja jätinkin päällyslakan laittamatta, kun pinta oli kivaa vaihtelua, vaikka yleensä pidänkin kiiltävästä enemmän. Tykkään Color Clubin siveltimestäkin, vaikka se on melko kapea. Sen saa helposti litistettyä pullonreunaa vasten ja jälki on tarkkaa. Ei siis putsatavaa :).

Auringonpaisteessa.

Nimettömiin kokeilin koristeluteipin teipin käyttämistä Suryan innoittamana. Koristeluteippi oli tähän ristikkokuvioon vähän turhan ohutta minun makuuni. Osaisiko joku vinkata jonkun vähän leveämmän teipin? Siis joka olisi kuitenkin valmiiksi kapeaa, ettei tarvitse itse leikellä mistään Scotchista.


Laitoin siis teipinpätkät ristikon muotoon ja lakkasin päälle reilun kerroksen Color Club Total Mystery -lakkaa, joka on hieno sähkönsininen lakka, jossa on pinkkiä shimmeriä. Poistin teipit ennen kuin lakka ehti kuivua ja perään vielä kerros pikakuivattavaa päällyslakkaa :). Teippien kanssa on syytä olla tarkkana, missä järjestyksessä on laittanut ne ja poistaa sitten vastakkaisessa järjestyksessä. Muuten menee ketuiksi.

Aika hauskat tuli! Ja ehdottomasti kasariväriset :D. Kuvio toimisi upeasti kaikissakin kynsissä, mutta oli kiva aksenttinakin. Testaan kyllä joskus uudelleen, kunhan keksin sen leveämmän teipin.




Ja hei! Muista osallistua arvontaan
Ihana on ollut lukea palautteita, lisää kiitos :). <3

torstai 21. maaliskuuta 2013

SanNailsin eka ARVONTA!

Vihdoinkin sain sen aikaan, nimittäin ihan ekan arvonnan teille, armaat lukijani. Nyt on myös hyvä sauma liittyä vakkariseuraajaksi Google-käyttäjäraatiin (klikkaa sivupalkissa Lukijat-laatikossa "Liity tähän sivustoon" ja seuraa ohjeita), Bloglovinissa tai vaikkapa Facebookissa.

Tässä palkinto kokonaisuudessaan ja se jaetaan kahden onnekkaan osallistujan kesken.


Palkinto A
  • Color Club Mighty Brights -minikynsilakkasetti (lahjoittanut CesarsShop)
  • Kone Helsinki Holographic -kynsilakka, sävynumero 808
  • Cesars Secrets kynsinauhaöljy Peach (lahjoittanut CesarsShop)
  • Arkki siirtokuvia
  • fimopötkö
  • mikrohelmiä, mylar-paloja ja glitterdustia 


Palkinto B

  • Color Club In True Fashion -minikynsilakkasetti (lahjoittanut CesarsShop)
  • Kone Helsinki Holographic -kynsilakka, sävynumero 814
  • Cesars Secrets kynsinauhaöljy Pineapple (Sannun tarkan nenän tuoksusuosikki!) (lahjoittanut CesarsShop)
  • Arkki siirtokuvia
  • fimopötkö
  • mikrohelmiä, hexagonglitteriä ja glitterdustia 



ARVONNAN SÄÄNNÖT:

Arvontaan osallistuvat tähän postaukseen kommentoineet ja seuraavat toiveeni täyttäneet lukijat:
  • Kerro nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi
  • Kerro jokin blogissa esiintynyt knoppitieto Sannusta tai SanNailsista (Mieleen jääneet kynnet, kömmähdykset, lempparilakka,...) tai jätä palautetta blogistani.

Lisäksi voit lunastaa kaksi lisäarpaa mainostamalla arvontaani (vapaaehtoista):
  • +2 arpaa, jaa tieto arvonnasta blogissasi (linkitä kommenttiin, yllä olevia kuvia saa vapaasti käyttää).

Arvonta-aika päättyy 10.4.2012 klo 20 ja voittajat julkistetaan muutaman päivän sisällä. Jos voittajasta ei kuulu kahden vuorokauden sisällä, arvonta suoritetaan uudelleen. Postitan arvonnan vain Suomeen, enkä voi ottaa vastuuta postin kadottamasta lähetyksestä.

Huomioithan, että arvontakommenttisi tulee ensin hyväksyttäväkseni, eli jos kommenttisi ei näy heti blogissani, ei syytä huoleen. 


TÄMÄN ARVONNAN PALKINNOISTA COLOR CLUB -KYNSILAKAT JA CESARS-KYNSINAUHAÖLJYT ON LAHJOITTANUT ARVONTAA VARTEN CESARS FINLAND OY.
www.cesarsshop.fi   Kiitos <3!


keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Ostoksia ja jälleen yksi THE pinkki

Tällaista kannoin mukanani Cesarsilla käväistessäni:


Testiin water decalit, pullo samettijauhetta ja kolme pulloa kynsilakkaa...


Purkki geeliä omiin tarpeisiini, muutama Kanu Blue -viila, kynsiliima sekä kokeiltavaksi perhosen mallisia muotteja (geelikynsien tekoon).


Lakat on Electro Candy, Jackie Oh! sekä Almost Famous. 

Electro Candyä en tiennyt Cesarsin valikoimasta enää löytyvän ja olin aika onnellinen, kun huomasin tuon siellä hyllyssä. Oon kaivannut äksypinkkiä lakkaa ja tätä lakkaa oon ihastellut blogeissa jo liian pitkään. Nyt mulla on se. Me so happy! Sävy on niin täydellinen neonkasaripurkkapoppipinkki, että hirvittää. Mukavinta tässä lakassa oli se, että lähikaupan iäkäs myyjärouva kiinnitti ensimmäistä kertaa huomiota mun kynsiin ja tuumasi, että onpa nätit. Vähän kiemurtelin siinä, että onhan nää aika äksyn väriset... Hän toisti: "Eikun nätit." Olihan se uskottava <3.


Lakassa on turkoosia shimmeriä, mikä tekee siitä erikoisemman verrattuna peruscremeneoneihin (aappua, mikä sanahirvitys :D). Todella kaunis ja ihana väri.

Mutta kappas. Kotoa löytyikin jotain samantyyppistä. Nimittäin Space Case.


Toki Space Casessa on glitteriä joukossa, mutta meikäläisen silmällä toteaisin, että näissä lakoissa on täsmälleen samanlainen pohjaväri: pinkkiä ja turkoosia shimmeriä. Jännästi iski sellainen olo, että perskule huijaavat meitä lorauttamalla glitteriä vanhan lakan joukkoon ja ta-dah tässä onkin kesän uusi sävy. Vaan katsos, niinhän se taitaa aina mennä :D.


Lakoissa oli muuten sama ominaisuus myös se, että ne kuivuvat aavistuksen mattaiseksi.


Onko Electro Candy sulle tuttu pinkki?


maanantai 18. maaliskuuta 2013

Pönde kartturoi CesarsShopin avoimille oville!

Eli reittiohjeet maalaiselle tai muuten vain surkealle suunnistajalle, kun päämääränä on CesarsShopin avoimet ovet. Jos joku teistä ei vielä tunne ko. yritystä, kurkkaa tästä linkistä.

Ja mainittakoon tässä, että minä olen hyvä suunnistaja (eli kahdesta edellä mainitusta sitten se maalainen :D). Suuntavaisto löytyy, kartta pysyy kädessä ja osaan lukea merikorttiakin. Pääsinpäs kehaisemaan :).


Matkasin viime keskiviikkona kansainvälisestä kaakkois-Suomesta junalla Helsinkiin ystävääni tapaamaan. VR veloitti junalipuistani 15 €/suunta, joten tosiaankin kannatti jättää auto kotiin. Matkaan nappasin Helsingin turistikartan, koska tottahan turistina saa näyttää turistilta. Puhelimestakin toki olisi kartta löytynyt, mutta näissä paperilakanoissa on sitä reissufiilistä :).




Piirsin karttaan teille kaksi reittiä: rautatieasemalta sekä Kolmen Sepän aukiolta (siitä Stockmannin kulmalta) Cesarsille. Nopeampiakin kävelyreittejä varmasti olisi, mutta itse ulkopaikkakuntalaisena pidän tuota pinkkiä reittiä yksinkertaisimpana, jos saavut junalla Helsinkiin ja lähdet suoraan kynsitarvikeostoksille. Itse kuljin sinistä pitkin, kun siltä suunnalta tulin.


Seuraavassa kuvatulva matkanteosta. Kuvat ovat taattua iPhone-laatua, kun tämä turisti ei jaksanut raahata järkkäriä matkassa. Piti säästää voimia ostosten kanteluun ;).

Lähtöpiste Kolmen sepän aukio, suunta kohti Aleksanterinkatua ja itää. 



Mikonkatu, toinen risteys vasemmalle. Valitsimme tämä reitin, koska seuraavassa kadunkulmassa on pankkiautomaatti. Cesarsillahan täytyy maksaa ostokset käteisellä rahalla.


Yliopiston katu, eka risteys oikealle.


'

Vuorikatu, ensimmäinen risteys vasemmalle.


Vuorikatua kuljetaan mäki ylös ja mäen päältä sitten portaat alas. 


Vuorikatu risteää Kaisaniemenkadun kanssa ja tavallaan jatkuu vähän kauempana uudelleen. Kuvassa näkyvässä talonkulmassa on Tarjoustalon kyltit, ne ovat hyvä maamerkki. Tästä risteyksestä jatketaan matkaa etuoikealle.


Ja taas mäkeä ylös :). CesarsShopin osoite on Vuorikatu 22 A. Talo näkyy kuvassa oikealla puolella katua, toiseksi viimeisenä (keltainen talo). EDIT. Talohan on siis tietenkin vasemmalla puolella :).



Summeritaulun alapuolella on ovikello, jota painamalla joku Cesarsin tyttösistä tulee avaamaan oven.


Sitten alkaakin käytävämatka talon kellariin...




Siellä se häämöttää. Runsauden pula. Kynsilakkahullun tavarataivas. Sadoittain ihania lakkoja, koristeita, geelikynsitarvikkeita, leimauslaattoja, glittereitä, siveltimiä, tarroja, geelilakkoja ja meikkitarvikkeita,...


Nappasin muutaman kuvan ihan fiilistelyn vuoksi :).






Kävin siis Cesarsilla Vuorikadulla nyt ensimmäistä kertaa, koska geelikynsikurssini aikaan pari vuotta sitten se oli vielä Liisankadulla. Harmillisesti Satu ei itse ollut tällä kertaa paikalla, joskin erittäin hyvästä syystä :). Sonja ja Viivi olivat kuitenkin avuliaina paikalla. Cesarsin tilat on hyvät siihen nähden, että kyseessä on verkkokaupan varasto ja pakkaamo. Tällä tarkoitan, että tila on varastomyymälän kaltainen, eli ei kannata odottaa viimeisen päälle stailattua kynsistudiota :).

Olin ihan liian innoissani koko visiitistä ja valokuvien napsimisesta, enkä ollut tajunnut kirjoittaa ylös, mitä kaikkea olin ajatellut ostaa. Koska tuotteissa ei ollut hintoja nähtävillä, rajoitti sekin ostoinnokkuutta ja totesin monen tuotteen kohdalla, että tilaan kuitenkin sitten netistä. Suosittelen siis kirjaamaan kotona ylös, mitä aiot mennä hakemaan, jos mielessä on jotain tiettyä. Siinä runsaudenpulassa ei muista kyllä enää yhtään mitään...hmph. Jotain minä kuitenkin sain matkaani, mutta näytän ne vasta seuraavassa postauksessa.

Tulipas stoori. Yhtään en tiedä, oliko tästä kenellekään apua tai iloa, mutta mulla oli ainakin metkaa suunnistaessa ja kuvatessa. Kannatti kyllä käydä ja meen uudelleenkin!



Postaus on kirjoitettu omasta innostuksestani ja valokuvien ottamiseen on pyydetty Cesars Finland Oy:ltä lupa. En ole saanut tästä postauksesta itselleni palkkiota. CesarsShop lahjoitti pari pientä yllätystä teitä varten. Stay tuned.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...