Sivut

perjantai 30. tammikuuta 2015

Kenkäinspistä - Minna Parikka -ruffian

Kuka ei tiennyt, että tykkään Minna Parikan kengistä, käsi ylös?

Voi ne on ihania, leikkisiä, värikkäitä, laadukkaita, kauniita ja vieläpä kotimaista suunnittelua lahjakkaalta, nuorelta naiselta. Arvostan kovasti. Tällaisesta mielekkäästä aiheesta on helppo myös ammentaa kynsiaiheita, joten tässä sitten kolmannet Minna Parikka -kynnet SanNails-blogissa. Edelliset kaksi postausta löydät tästä ja tästä.


Kynnet on lakattu ensin oranssinsävyisellä OPI Where Did Suzi's Man-Go? -lakalla (saatu Kauneudenkaupasta). Kaksi kerrosta peitti riittävästi. Annoin hetken kuivahtaa ja lakkasin mustalla Essie Licoricella ruffian-manikyyrin, eli "puolikuut väärinpäin". Essien musta on erittäin peittävä ja laadukas lakka ja jo yhdellä kerroksella tuli nätti jälki. Iso, pyöristetty suti ei minusta ole helpoin mahdollinen ruffianin lakkaamiseen, mutta ihan hyvä tuosta tuli, kun kuitenkin vapaalla kädellä väsätty. Itse tykkään tasapäisistä siveltimistä kuitenkin enemmän. Essie Licorice on myös loistava leimaamiseen, jos et ole vielä testannut :).

Ja mutta se näiden kynsien juju! Se on tässä:


Pinkit kynsien alapinnat, niinkuin Louboutin-kynsissä konsanaan! Kun lakkasin pari vuotta sitten ekaa kertaa kynsien alapinnat, vannotin, etten tee sitä enää koskaan toiste. Tässä sitä nyt ollaan :P. Tosin kolmatta kertaa ei ehkä tule. Ehkä? :D Poistaminen on meinaan pikkusen ärsytystä nostattavaa touhua. Pinkki lakka on China Glaze Sugar High.

Syy pinkeille kynsien alusille löytyy kenkieni kannoista.





No että sellaiset kopottimet ja kynnet tänään. Uppoaako Parikan kengät tai värilliset kynnenaluset? :)



maanantai 26. tammikuuta 2015

Violettia kimallusta ja siirtokuvat from hell

Lyhyestä virsi kaunis, tässä pari ihanaa violettia:


OPI Alcatraz...Rocks, ehkä maailman upein tekstuurilakka, sekä a-england Lady of the Lake, yksi hienoimmista scattered hologrammilakoista (miten tuon nyt sanoisi suomeksi, hajanainen hologrammiefekti? :D).

Kahden upean lakan kaveriksi sopii universumin p**kimmat siirtokuvat, eikö? Herranjestas, mitä sontaa, suoraan eBaysta, aasianmailta. Kuvia ei saanut liikuteltua kynnellä milliäkään, vaikka lakka oli kuiva, liotus tarpeeksi pitkä ja kynsikin vielä varmuuden vuoksi vedestä märkä >:/. 



Vähäsanaisena, mutta sitä hyväntuulisempana jatkan vapaata maanantaitani. Suoriuduin aamusta kolmen alle kouluikäiseni kanssa ruokakauppareissusta, jonka edullisemman ostoskorin kiilu silmissäni vielä suoritin kahteen vierekkäiseen markettiin (O_o). Nyt sielu lepää kahvikupin äärellä.

Iloa teillekin tähän viikkoon! <3




lauantai 24. tammikuuta 2015

Suede-holo-halfmoon

*onnistumisaaltoja*

Ilman päämäärää lakkaaminen kolahtaa usein omaan nilkkaan, eikä lopputuloksesta oikein tule omaa silmää miellyttävää. Silti en jaksa testailla kiekoille, saati kynsille, vaan lakkaan summamutikassa ja toivon parasta. Toisinaan käy hirmuisen hyvinkin:



Ihanan kotoisa puolikuumanikyyri, johon käytin OPIn Suede-lakkoja Lincoln Park After Dark Suede (nimettömän kynnessä) ja We'll Always Have Paris Suede sekä NfuOh:n hologrammilakkaa #62. Pilkut on tehty pilkkutikulla Essien mustalla Licoricella sekä edellä mainituilla lakoilla.



Kiva ja suht helppo lakkaus vapaalla kädellä, ilman leimoja, tarroja ja muita kommervenkkejä :). Viihdyin näissä kynsissä hyvin ja vieläpä kolme päivää, koska geelipinta pitää sekä holot, että mokkanahat luonnonkynttä paremmin ilman kulumia. 


Pakko oli napata myös keltaisenkukertava auringonpaistekuva, koska hologrammiefekti sateenkaarenväreineen näyttäytyy niin upeasti auringossa (kuin myös keinovalossa).


Tämä lakkaus on tehty inspiraationa Kaisan instakuva, joka iskostui mielen sopukoihin taannoin. Aika samishan siitä tuli, kiitos Kaisa ihanasta lakkauksesta :).


keskiviikko 21. tammikuuta 2015

FINtwinning - 11 suomalaista elovena-lettiä

Tykkään letittää hiuksia, niin omiani, kuin lastenikin. Perusranskiksia ja hollantilaisia lukuunottamatta lettimaailma on ollut mulle melko vieras, ja vasta viime kevään aikana intouduin tutkailemaan, millaisia upeita lettikuvia netti on pullollaan. Siitä se harjoittelu lähti ja lapsenkengillä matkataan edelleen. 

Satuin kuitenkin olemaan virtuaalisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja mulla kävi tosi hyvä tuuri, kun tulin kutsutuksi mukaan kymmenen aivan älyttömän taitavan, suomalaisen letittäjän mukaan twinnaukseen instagramissa. Sovimme siis yhdessä letin, jonka jokainen meistä letittää ja julkaisemme kuvat instagramissa yhtäaikaa yhteisellä hashtagillamme #FINtwinning.

Valitsimme letiksi ranskalaisen kruunuletin, jota voisi kutsua myös Elovena-letiksi. Letiksi valikoitui yksimielisesti tuo, koska siitä tuli meille eniten mieleen suomalaisuus. Tällaisen upean kollaasin saimme aikaa (kiitos kasaamisesta Jenni):



Kuvassa ylhäältä vasemmalta alkaen: Jenni @jennishairdays, Kati @ruotsinsuomalaisittainRiia @riilehVarpu @winterhairMatti @isijatytotSonja @sj_hairKatriina @braidriinaIida @braidedpoetElisabet @elisabetsisters, minä @sannukkaxx ja Katja @365goodhairdays

Mahtavan näköinen kollaasi, eikö totta! Olin niin innoissani :). Haastoimme twinnauksellamme ruotsalaiset letittäjät järjestämään oman twinnauksen #SWEtwinning ja pyysimme levittämään haastetta myös eteenpäin. Ainakin Norja, Yhdysvallat ja Hollanti ovat jo omat lettikaksoset tehneet. Aika hienoa :).

Tässä vielä kuva omasta letistäni. Valitsin tehdä letin tyttäreni tukan sijaan omaan tukkaani vaikken mikään elovena-värinen olekaan :P. Hyvin erottui tuolta blondien joukosta ja kelpasi joukkoon mukaan ^_^.


Yllä kuvatuista leteistä ja twinnauksesta löydät lisätarinaa myös näistä blogeista:

Ruotsinsuomalaisittain
Jenni's Hairdays
Isin ja tyttöjen hiushommat


tiistai 20. tammikuuta 2015

Parjattujen puolustaja

Muistatte varmaan edellisvuotisen lakkahirvityk...ihanuuden, jota leikkisästi nimitettiin raejuustolakaksi ja joulupukin oksennukseksi. Minä tietenkin parjatun lakan puolustajana olin kärppänä paikalla, kun sain kyseisen lakan käsiini ja ihan jopa vähän pidin siitä!

Lähes tulkoon sama kohtalo - ainakin suomalaisten kynsibloggajien keskuudessa - tuntui olevan OPI:n syksyllä julkaiseman Nordic-kokoelman suomilakalla, joka kantaa nimeä With a nice Finn-ish. Lakan väri herätti suurta ihmetystä, olisihan sininen tai valkoinen ollut ehdottomasti enemmän Suomen väri, kummasteltiin frost-tyyppistä koostumusta ja paheksuttiin näkyville kuivuvia sudin jälkiä.

Vielä hetki sitten olin sitä mieltä, että lakka tosiaan kaipaa puolustamista, kunnes tein vielä tutkimusmatkan suomalaisten kynsibloggaajien lakan nimellä googlesta löytyviin kirjoituksiin. Hämmästyksekseni - ja myönnän hykerrelleeni innostuksesta - sain huomata, että lakkaa puolustavia ja ylistäviä kirjoituksia olikin useita, muun muassa näin: BunnyTailNails-blogissa kehuttiin lakan kaunista, karamellikultaista ja harvinaista sävyä, Katse Horisontissa -blogissa arvioitiin lakan yllättävää pysyvyyttä ja Kynsien värikartassa oltiin taas sitä mieltä, että sävy tuo mieleen suomalaisen syysruskan. Charming Nails -blogissa mietittiin, että pitäisikö jokaisen suomalaisen OPI-fanin ehkä omistaa tämä lakka jo nimen takia :).


Ja tiedättekö mitä. Yhdyn kyllä näiden leidien kirjoituksiin, no ainakin osittain :). With a Nice Finn-ish on sävyltään erittäin kaunis, sekaisin kultainen ja pronssinen, enkä malta odottaa, että saan kesällä nahkaani vähän päivetystä ja pääsen kokeilemaan tätä uudelleen. Lakka levittyi geelikynnelle ohuilla kerroksilla vaivattomasti ja kahdella kerroksella sain jo peittävyyden aikaan. Lisäksi se frost-lakkojen tapaan kuivui äkkiä. Siveltimen vedot jäivät osassa kynsiä hitusen näkyviin, mutta eivät minua häiritsevästi ollenkaan.

Lakka sopii lämpimään ihosäyyni oikein nätisti, eikä tikkunipussani ollut yhtään lakkaa, joka olisi ollut lähellekään tätä sävyltään. Ihanpa siis jo sävyn takia saa jäädä meille asumaan, jos vaikka sitten nimenkin :).

Maalailin näihin koristukseksi ohuella siveltimellä ja mustalla akryylimaalilla simppeleitä pitsikuvioita (joo ei pitäisi moittia omia tekosia, mutta harjoitusta hei vähän :P). Idea pitsin maalailuun on Polishaholic RiaG:ltä, joka on viime aikoina alkanut paljon testaamaan uusia koristelutyylejä ja harjoittelemaan uusia juttuja. Arvostan, peukku lahjakkaalle RiaG:lle (y).

 Onko sulla varastoissasi tämä kultainen suomi-ihmetys?




torstai 15. tammikuuta 2015

7,5 minuutin fohawk

No hyvä on, nutturapohjan ponnareihin meni aikaa noin 5 minuuttia vielä eteen, mutta todella nopea ja hauska fohawk-kampaus tästä tuli joka tapauksessa :).

Tein tämän näin:

1. Etummaiset hiukset kahdella pinnillä kiinni päälaelle.

2. Loput tukasta ohuilla kumilenkeillä kolmelle peräkkäiselle ponnarille päälaelta niskaa kohti. 

3. Kieputa ponnaritukat kukin kolmessa - eli yhteensä yhdeksässä - osassa rullalle (kaksi osiota jaoin vielä kahtia ja punoin kierteelle) ja kiinnitä pinneillä.
4. Suihkauta hiuslakkaa ja Voilá!


Tästä tuli hurjan kiva kampaus ja koska tein sen omaksi huvikseni sunnuntai-iltana, se myös onnistui kivasti. Murphyn lakihan on se, että jos tällaista meinaa väsätä vaikka ystävän hääjuhlaan, niin ei onnistu sitten millään :P.

Video-ohje tähän kampaukseen löytyy Youtubesta, valloittavan HeyKaylin opastamana. Älä katso, jos et halua koukuttua tukkatutoihin ;).





Löytyykö sieltä ruudun takaa muita innokkaita tukanvääntäjiä? :)




maanantai 12. tammikuuta 2015

Mustavalkoinen wannabe-ranskalainen-negative-space-manikyyri

Siinä kohtaa, kun kyllästyn kaikkeen mustavalkoiseen ja graafisiin kuvioihin, alkaa kotona melkoinen remontti. Oon viimeisin vuoden sisällä väsäillyt sinne sun tänne mustavalkoisia yksityiskohtia ja niitä löytyy jo tapetista, matosta, tyynynpäällisistä ja muista tekstiileistä, valaisimista, astiakaapista. On joulusukkia, tarjottimia, kynttilänjalkoja, vaatteita, servettejä ja purkkeja ja purnukoita (kuullostaapa överiltä O_o). Onneksi tapetteja lukuunottamatta kaikki on ollut alehaukan budjettisisustusta tai DIY-juttuja, joten kukkarolle nämä mustavalkoiset valinnat eivät ole liialti käyneet.

Paitsi nyt, kun heräteostoksena klikkailin ostoskoriin elämäni ensimmäiset kynsivinyylit, kun totesin näitä graafisin koristein maustettuja kynsiä tehdessäni, ettei tavan ranskistarroista ole yhtään mihinkään. *murh* 


Ajatus oli kuitenkin komea wannabe-ranskalainen-negative-space-manikyyri, vaikka toteutus ontui monessa kohtaa:

  1. Chevron-ranskistarrat ei pysyneet kunnolla, vaan laskivat lakan alle ja suttasivat = epäsiistit reunat.
  2. Essien Licoricessa ei riittänyt peittävyys täysin mustaan leimaan paljaalle kynnelle.
  3. Leimat sutaantuivat useasta yrityksestä huolimatta päällyslakan kanssa (enkä ymmärrä miksi! *kirosana*)
  4. Rutikuivat kynsinauhat imaisivat lakan itseensä (= auttaisiko himorasvauksen lisäksi lisätuhlaus ja Liquid Palisade vaimikäsenytoli?)


Päätin nyt kuitenkin julkaista nämä, koska kauempaa katsottuna nämä oli varsin kivannäköiset ja mätsäsin kyllä sisustukseemme olkkarin sohvalla istuessani :D.

Tässä vielä käytetyt jutut:

- Essie Licorice, musta lakka.
- OPI Pirouette My Whistle, glitterlakka (mustan lakan päällä pikkurillissä ja ranskiksen pohjana)
- kynsitarroja (chevron-kuvio)
- LealacB-leimauslaattasta harlekiinikuvio


Onko kellään teistä moista mustavalkoista buumia kuin mulla? :)




lauantai 10. tammikuuta 2015

Ruuhkavuosien elämänhelpottajat: ripsipidennykset (+alekoodi)

"Jos käytät jokaisena työaamuna 20 minuuttia silmämeikin tekemiseen, se tekee 100 minuuttia viikossa ja noin 400 minuuttia kuukaudessa. Se taas vastaa lähes seitsemää tuntia työtä, jonka ehdit tehdä, kun aikasi ei kulu aamuisin silmien meikkaamiseen. Näin ollen ripsipidennyksien ylläpidon hinta = 7h palkka - ripsihuollon hinta (=pelkkää tienestiä siis!)." 

Muistattehan mieheni, jonka edellisvuotinen postaus keräsi kommentteja enemmän, kuin yksikään minun kirjoittamistani? Tuo rakkaani on täynnä käsittämätöntä matematiikkaa ja logiikkaa, kuten saitte juuri lukea. Kyseessä on ote keskustelustamme, kun pohdiskelin ripsipidennysteni ylläpitämisen hintaa euroissa ja mietin sitä, millaiseksi arvotan oman aikani ja pidennysten minulle tuoman elämänhelpotuksen.


Otin ensimmäiset ripsipidennykseni vuonna 2010 ja sen jälkeen olen ollut "kesäripsien" käyttäjä. Joka syksy pidennysten poistattaminen on venynyt pidemmälle syksyyn ja nyt näyttää siltä, etten malttaisi luopua tänä talvena ollenkaan. Tykkään, että meikkaaminen aamuisin on nopea rutiinitoimenpide ja pääsen liikkeelle nopeasti, jos tilanne niin vaatii (useimmiten kolmen alle kouluikäisen kanssa nähkääs vaatii). Arkimeikki on minulle mineraalimeikkipohja, kulmaväri, aurinkopuuteri ja kevyt huulipuna. Ja ripsiharja :).



Minun ripsipidennykseni on tehnyt Sky-kosmetologi ja lahjakas, sertifioitu Xtreme Lashes -ripsimuotoilija Tanja Nikku. Hän on jatkuvasti kouluttautuva ammattilainen, jolla on jo 17 vuoden työkokemus kosmetologina. Ripsipidennyskoulutuksen Tanja on suorittanut vuonna 2008 ja sai laadukkaasta ja huolellisesta työstään sertifikaatin vuonna 2011.




Tanja työskentelee elinkeinonharjoittajana lappeenrantalaisessa Beauty Center -kauneushoitolassa, joka sijaitse aivan Lappeenrannan ydinkeskustassa. Aukioloajat, tarkemmat yhteystiedot ja kätevän nettiajanvarausjärjestelmän löydät Beauty Center Lappeenrannan nettisivuilta.



Ja mikäs juttu ne ripsipidennykset sitten ovatkaan? Kiireisen, ruuhkavuotisen äidin/vaimon/työssäkäyjän/naisen elämänhelpottajat ja stressin lievittäjät, joiden avulla joka aamu peilistä katsoo hitusen virkeämmän näköiset silmäpussit ;). Näin minä koen ripsipidennykseni. 

Ripset sopivat sinulle, jos et ole himosaunoja, naamallasinukkuja, silmienhankaaja tai tietenkään allerginen käytetyille ainesosille. Ripsikuidut liimataan huolellisesti yksitellen omiin ripsiin ja silmämeikin käyttäminen on halutessasi mahdollista ihan samalla tavalla, kuin ilman pidennyksiä. Ainoa suositus meikkaamisessa on, että ripsivärin olisi hyvä olla vesiliukoinen, koska vedenkestävät usein vaativat öljypitoisen silmämeikinpoistoaineen ripsivärin poistamiseen ja siitä ei ripsiliima tykkää. Pointti kuitenkin se, etten itse koe tarvitsevani arjessa mitään silmämeikkiä pidennysten kanssa.



Ripsien hoitaminen on yksinkertaista: harjaat ripset päivittäin ripsiharjalla, peset meikit öljyttömällä silmämeikinpoistoaineella ja huolehdit myös ripsien tyven puhdistamisesta. Tarkemmat ohjeet ja välineet saa ripsienlaiton yhteydessä. Lisäksi ripset on syytä huoltaa 2-4 viikon välein. Itselläni huoltoväli on noin neljä viikkoa. Huollossa uusiin, kasvaneisiin luonnonripsiin lisätään yksittäin liimattavia ripsikuituja pudonneiden tilalle. Ripsien elinkaarihan on ihmisestä riippuen n. 60-90 vuorokautta, joten silmiä ympäröi eri kasvuvaiheissa olevia ripset.

Tanja käyttää ripsimuotoilijan työssään Xtreme Lashes -merkin ripsikuituja ja -tuotteita. Xtreme Lashes on laadukas, maailman johtava ripsipidennysmerkki, joka panostaa erityisesti turvallisuuteen. Hoitotuotteet ovat ensiluokkaisia ja orgaanisia ainesosia sisältäviä. Ripset tuntuvat ja näyttävät oikein laitettuina kevyiltä ja luonnollisilta. Valittavana on myös monen pituisia ripsiä eri kaarevuudella, useita värivaihtoehtoja ja koristeita. Mikäli lisätieto kiinnostaa, voit lukea tarkemmin täältä.

Minun omat luonnonripseni (valitettavasti niistä ei nyt ole kuvaa :( ) ovat piikkisuorat, pisimmillään 8 mm pitkät ja väriltään tummanruskeat. Hankaluutena niissä on ainoastaan omapäisyys taipumisen suhteen. Ne toki tottelevat taivuttimia, mutta kauniin kaaren rakenteleminen on aikaavievää ja taivutuksen pysyvyys vedenkestävän ripsivärin varassa. Ripsipidennyksiltäni olen toivonut ensimmäisestä kerrasta saakka luonnollisuutta, jos nyt luonnollisuudesta voi puhua samassa lauseessa ripsenjatkeiden kanssa. 




Useaan kertaan ystäväni ovat kysyneet, onko ripseni ihan omat vai pidennetyt ja se on mielestäni erinomainen merkki siitä, että Tanja on onnistunut työssään erinomaisesti. En missään nimessä ole halunnut, että pidennykset näyttävät naamiaisiin sopivilta irtoripsiltä, vaan ripsipidennysten on oltava maltilliset, tyylikkäät ja kauniit. Minulla käytettyjen ripsikuitujen suurin pituus on 11 mm, eli vain 3 mm omia ripsiäni pidemmät. Runsautta ja kaarevuutta sen sijaan tulee lisää enemmän.



Tanjan kosmetologipalveluista löytyvät kosmetologin perustyöt mm. kasvohoidot, käsi- ja jalkahoidot sekä ripsien kestotaivutukset. Lisäksi valikoimissa on bionominen Dr. Baumann -tuotesarja sekä minun sydämeni vieneet Konjac-ihonpuhdistussienet, joita mm. Ostolakossa-blogissa sekä Saara Sarvaksen blogissa on kovasti kehuttu.



Sitten vielä niitä hintoja. Kysyin Tanjalta mahdollisuutta jakaa teille joku pieni alekoodi, jos vaikka joku lappeenrantalainen tai lähikunnissa asuva lukija on haaveillut testaavansa ripsipidennyksiä.

Tanja lupasi, että SanNailsin lukijat saavat uudet ripsipidennykset alennettuun kokeiluhintaan 85 € (sisältää ripsipidennysten laiton ja hoito-opastuksen)!

Lisäksi Konjac Sponge -kasvojenpesusienet nyt tutustumisalessa -10% (norm. 9,80 €/kpl).


Tarjoukset ovat voimassa helmikuun 2015 loppuun saakka Beauty Center Lappeenrannassa, ripsipidennykset Tanjan laittamina. Mainitse SanNails-blogi varatessasi aikaa Tanjalle :).




Ps. Tämä postaus on oodi niin ripsipidennyksille, kuin myös yksityisyrittäjälle, ystävälle ja rautaiselle kosmetologian ammattilaiselle, joka tekee minun elämästäni hitusen helpompaa ^_^.

torstai 8. tammikuuta 2015

Ranskalaisen manikyyrin kirous

Palaan geelikynsieni kanssa aina uudelleen valkoiseen, ranskalaiseen manikyyriin. Se imee minua puoleensa kuin liimapaperi kärpästä, olen kirottu mokoman ranskikseni kanssa. Viikon jaksan ihastella kaunista, ajatonta kynsirivistöäni, kunnes huomaan taas miettiväni, että onpa tämä persoonatonta. Pitäisi tällä lakkaamisen harjoittelumäärällä pystyä vähän muuhunkin. Kohta huollan taas uutta ranskista, kun pohdin, että äksy tukkaväri saa riittää, joten kynsien on oltava hillityn tyylikkäät. Jaa miksikö? No en tiedä! :D


Huolsin jouluksi geelit ja tällä kertaa mukana oli oikein kunnon wild card - hopeista glitteriä. Näissä kuvissa kynnet ovat jo reilun viikon kasvaneet, kun en tietenkään saanut aikaiseksi ottaa kuvia heti tuoreeltaan. Välissä mulla kerkesi olla jo kynnet mantelinmuodossakin, mutta se kesti vain muutaman viikon. Ailahteleva, minäkö?!? O_o.

Geelit on edelleen samat, Cesarsin refill ja sealing.


Kohta olisi aika kaivaa huoltovehkeet esiin ja suunnitelmissa on taas vain ohut nakugeelaus ja lakkaa päälle. Katsotaan, miten käy :).

tiistai 6. tammikuuta 2015

... and things

Blogini tilastoja tarkasteluani huomasin, että koko blogihistoriani ajalta kymmenen suosituimman postauksen joukossa on puolet niitä, jotka käsittelevät jotain ihan jotain muuta kuin kynsiä. On mm. tukkaa ja kulmakarvoja. Suhteessa postausten määrään näitä "ohi aiheen" -postauksia on siis huomattavan vähän, vain noin 10%. 

Tällä erää tukkahommat ja erityisesti letittäminen ovat nousseet rytinällä suureen suosioon minun vapaa-ajassani, vähän niin kuin kynsien lakkaaminen 4-5 vuotta sitten. Nyt kun pienet tyttölapseni ovat kasvatelleet hiuksiaan muutamia vuosia, oon saanut harjoituspäitä tänne omaan kotiini. Tykkään letittää omaakin tukkaa, mutta kaikkeen ei sormet oman tukan kanssa taivu ja toisaalta, ihan kaikkia virityksiä ei aikuisen päähän voi tehdä, ainakaan näyttämättä - noh - pikkutytöltä :P.

Lisäsin blogini banneriin pienen lausahduksen "and things", ikään kuin itselleni luvaksi julkaista SanNails-blogissa vähän enemmänkin muita juttuja, kuin kynsiä. Tokihan se lupa on aina ollut olemassa, oma kun on blogini, mutta näkyypähän jo banneristakin, että muutakin voi olla tarjolla. Ajatus on kuitenkin pitää jutut pääsääntöisesti kynsissä, nekin kun ovat alkaneet monen kuukauden jälkeen taas kiinnostaa enemmän ^_^.

Tässä näytille letti, jonka kanssa olen töissäkin kipitellyt. Hollantilainen letti (dutch braid, väärinpäin ranskalainen letti), jonka teemana oli Disneyn prinsessat: Arielin väri ja Elsan letti :). Ihan menisin prinsessasta vessan peilissä ;P.




Tämä yllä oleva letti on versio tästä julmetun kauniista hollantilaisesta kalanruotoletistä (video Youtubessa).


perjantai 2. tammikuuta 2015

Glitter sandwich skittlette

Nimihirviö. Mutta kaikki nämä mahtuvat tähän lakkaukseen, jota ra-kas-tin. 

Glittersandwichit (keskisormen kynnessä) on mulla pyörineet usein tehtävälistalla (ja toki parit yritelmät on valitettavasti nähtykin), mutta jostain syystä aina jääneet tekemättä. Monta glitteroksennuspulloakin löytyy, mutta vähällä ovat olleet käytöllä... Kunnes tikkuja tutkailtuani paikansin Papun mulle tekemän ihanan frankenin, Pianon sekä SpaRitualin ohuenohuen lirulakan Calm & Clear, josta en oo raaskinut luopua sen hellyyttävän kauniin sävyn takia. Ja onneksi en. Katsokaa nyt tuota ihanaa yhdistelmää! Täydellinen voileipälakka!


Leimat on MagnoNailsin laatasta A49 ja tämä taitaa olla yksi ikisuosikkikuvioista, joita en koskaan kyllästy käyttämään. Kaksivärisenä leimattuna vielä, ahh <3.

Käytetyt tuotteet:

  • Etusormi ja pikkurilli: OPI My Very First Knockwurst x2
  • Keskisormi: Papun franken lakka Piano x3, SpaRitual Calm & Clear x3
  • Nimetön ja peukalo: OPI My Very First Knockwurst x2, leimat laatasta A49, leimauslakkoina Essie Licorice sekä Konad valkoinen.
  • Päällyslakka Sally Hansen Insta-Dri


Jep, keskisormessa on seitsemän (7) kerrosta lakkaa! Laitoin kylläkin mahdollisimman ohuet kerrokset :).


Mitäpä näistä muuta visertämään. Ihan virheettömäthän nämä ei ole, mutta tekijänsä näköiset joka tapauksessa ja täydellisen hillityt toimistokynnet, vaikka mukana on glitteriäkin :).

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...