Sivut

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Sannun kynsilakkataival (kooste)

Mietiskelin tuossa eräänä päivänä, että miten minä olen oikein päätynyt tähän kaikkine kynsilakkoineni. Päätinkin kirjoittaa tällaisen kynsilakkaelämäkerran. Tulossa paljon kuvia ja vielä enemmän tekstiä eli ota hyvä asento... tai sulje selain :P.

Ensimmäiset kynsilakkamuistoni sijoittuvat 80-luvun puolivälin tietämiin, kun olin noin 5-vuotias. Isäni ei oikein hyväksynyt kynsieni lakkaamista ja se olikin meille äidin kanssa yhteinen, kiva "salaisuus", kun sain isän työmatkojen aikaan käydä äidin pienestä kampauspöydänkaapista valitsemassa sen kauneimman vaaleanpunaisen lakan, jolla äiti sitten lakkasi kynteni. Kylläpä ne olikin kauniita pulloja, Mavalaa muistaakseni suurin osa. Punaista siellä oli vaaleanpunaisen lisäksi monessa sävyssä sekä valkoista, vähän toistakymmentä pulloa kaikkinensa.


Nämä lakat on omia vanhimpiani, ehkä noin 5v.

Yläasteen aikaan 90-luvun puolivälissä aloin lakkailemaan kynsiäni itse. Äidin varastot olivat tuolloinkin jaettua omaisuutta ja lempparini oli Lancomen hopeinen lakka. Ostin myös itselleni muutamia kynsilakkoja. Muistiin on jäänyt L'Oreal Jet Set -lakka, joka oli limenvihreä, mattapintaiseksi kuivuva. Tästä linkistä näet kuvan tuosta ihanasta oldies-pullosta (sävy ei ole sama). Lakka mätsäsi täydellisesti omenanvihreään R-Collection-anorakkiini :D. Tuolta ajalta on myös muisto siitä, kun ystäväni ihasteli hopeiseksi lakattuja kynsiäni ja kehaisi, että ne on just niin kauniit, kuin Kauniiden ja rohkeiden Macylla ;D (terkut Miialle <3! Btw Kaunarit oli sillon vielä aika tuore juttu :D). 90-luvun hankintoja oli myös ekat kynsikoristeet, mm. pimeässä hohtavat siirtokuvat, jotka esittelinkin jo aiemmin täällä.



Vaikka kynsilläni näkyi tummaa violettia ja erilaisia lakkakoostumuksiakin silloin tällöin, niin mieluisimpiin lakkoihin kuuluivat kuitenkin aina vaaleanpunaiset ja valkoiset sekä hopeat. Melko vaaleita ja huomaamattomia sävyjä ja mikä tärkeintä: shimmer- tai frostlakkoja kaikki. Oon huomannut monen kynsibloggarin kertoneen, etteivät aluksi niin pitäneet tai tunteneet omakseen cremelakkoja tai tummempia sävyjä. Itsellänikin meni juuri noin. Maku tottuu ja kasvaa iän ja kokemuksen myötä kaiketi vähän tässäkin asiassa? Ensin vaaleat shimmerit, sitten vaaleat cremet, tummat ranskikset ja lopulta tummat lakat koko kynnellä. Näin on minun kasvuni mennyt (ja kaikki muu mahtuu jonnekin väleihin :)).




Vuoteen 2010 mennessä olin lakkaillut lähinnä yksivärisiä kynsiä, klassisia ranskiksia, kaksivärisiä vinomanikyyrejä ja käyttänyt kynsitarroja. Sitten löysin monien lakkaharrastajien tuntemat suomalaiset blogit Polishaholic, Charming Nails ja Sonnela ja perheenäidin illat alkoivat kulua lakkapullojen kimpussa ja netissä surffaten. Voi jestas, mikä intohimo :). Ensimmäiset tilaukset rapakon taakse lähtivät vielä samana vuonna ja muutamakymmentä lakkapulloa kotiutui hetkessä. Tutustuin eBayn ihmeelliseen maailmaan, PayPalilla maksamiseen ja ennen kaikkea ihaniin uusiin koristelumenetelmiin.

Siskoni alkoi yllyttämään geelikynsikurssista vuoden 2011 alkupuolella ja innostuin siitä helposti itsekin, koska se tuntui mukavalta jatkumolta harrastukselleni. Piipahdin Helsingissä ja kävin varaamassa itselleni paikan Cesarsin kurssilta, jonka valintaan päädyin siksi, että tuotteet tuntuivat olevan helposti saatavilla ja kehuttuja, eikä kurssille tarvinnut mitään kauneudenhoitoalan pohjakoulutusta. Suoritin kurssin kesällä 2011 ja pätevöityminen on työn alla :).


Omat geelikynnet viime kesänä.

Kurssin jälkeen heinäkuussa 2011 perustin SanNailsin, oman blogini, jotta saisin yhteyden samanhenkisiin kynsihulluihin ja voisin esitellä jollekin kiinnostuneelle aikaansaannoksiani. Vaikka SanNails on vielä ihan pieni, vasta taapero, siitä on tullut kiva harrastus, hermojen lepopaikka lastenkasvatuksen oheen sekä iso oma minua ja erityisesti vapaa-aikaani. Niin kauan tätä jatkan, kun edellä mainitut kohdat pätevät :).




Nyt, vuonna 2013 alan olla melko kaikkiruokainen, mitä kynsilakkoihin tulee. Mieltymyksiä toki on edelleen ja jätän suosiolla ihoni sävyyn sopimattomat lakat muille, mutta muita rajoitteita ei suuremmin ole. Tummat menee ja sinisiinkin totuttelen.

Tässä ajan kuluessa olen jo kokeillut vesimarmorointia...


...sanomalehtikynsiä...



...akryylimaaleja...



...kuivakukkia ja microhelmiä...



...roiskekynsiä...



...dotting toolin käyttöä...



...leimaamista...




...ja paljon, paljon muuta. Paljon on myös kokeilematta, onneksi :). 

Lisäksi olen oppinut hieman kameran käyttöä ja nikkaroi(tutta)nut valolaatikon, jotta saisin otettua parempia kuvia.



Ei tää kuulkaas pöllömpi harrastus ole ollenkaan!


Ja tässä minä olen nyt. 
31-vuotias Sannu, kynsifriikki, kolmen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Ikuinen prinsessa ärhäkässä, oranssissa tukassa. Kauniiden kenkien ja lastenvaatteiden rakastaja, merkkituotteiden kuolaaja, innokas (netti)kirppisten koluaja, kahden Ragdollin omistaja ja tänään niin hyväntuulinen, että ihan melkein itkettää :).


31 kommenttia:

  1. Mä lahjoitin mun L'Oreal Jet-Set -lakat (oranssi ja kultainen) elokuussa eteenpäin. Mulla oli myös tumma violetti ja sininen saman sarjan lakkaa, niitä tuli tosin käytettyä niin paljon, että heitin ne menemään, kun aloin kunnolla harrastamaan tätä :)

    Jos sinä ja muut ette tunteneet omaksenne cremejä ja tummia lakkoja niin minä puolestani en ole koskaan välittänyt (tai pitänyt...) vaaleanpunaisista lakoista ja glittereistä. Mutta nyt, HUPS, nyt huomaan ostaneeni kaksi glitterlakkaa ja yhden metallinhohtoisen vaaleanpunaisen. Ja vielä kaiken kukkuraksi toinen niistä glitterlakoista on pohjaväriltään heleän vaaleanpunainen!! Oon siis samaa mieltä siinä, että maku kyllä muuttuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se muuttuu :). Nimim. a englandilta tulossa vihreä ja turkoosi lakka :D.

      Poista
  2. Tää oli kiva postaus:) Mun kynsihistoriaan kuuluu cremelakat enemmistönä, siinä taidan olla poikkeus. Monta vuotta mentiin viininpunaisen, taupen ja ruskean sävyisillä cremeillä. Kesällä saatoin hullutella ja lakata varpaankynnet vihreällä tai pinkillä + vaaleansinisellä. Mutta ennen kaikkea olen aina ollut cremelakkaihminen:D

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus, aww! :) Tuli hyvälle tuulelle kun sai kurkata lakkaushistoriaasi tarkemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Pitäis jakaa hyvää tuulta useemminkin :).

      Poista
  4. Ei ole yhtään pahasta olla hyväntuulinen, se tarttuu yleensä muihinkin ihmisiin hyvin herkästi. :) Tosi hienoja kynsiä olet tehnyt ja tosi mukava että jaat sen myös meidän lukijoiden kesken. :)

    VastaaPoista
  5. Tää oli kiinnostava postaus ja tosi kauniita kynsiä oot tehny (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Tuossa oli noita erikoisempia koristelutekniikoita ja lisää löytyy edestä ja takaa :).

      Poista
  6. Ihanan iloinen ja hyväntuulinen postaus! Ja pitkän tien olet kyllä jo kulkenut kynsiesi kanssa. :) Mulla oli ihan sama juttu, että cremet ei aluksi kolahtaneet, mutta nyt jos saisin valita vain yhden kynsilakkatyypin loppuelämäkseni, se olisi kyllä ehdottomasti creme. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nojoo, pätkittäinen tie, mutta tie kumminkin :). Samoin, cremen valitsisin minäkin.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen katsaus! Noi sanomalehti-, roiske- ja vesimarmorointikynnet näyttää todella upeilta mun silmään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :). Olihan nuo ihan hienoja omaankin silmään ;).

      Poista
  8. Ihanan positiivinen ja mielenkiintoinen postaus! Itsekin olen (kahden menevän pikkupojan) äiti ja jotenkin tästä yleensä iltaisin tapahtuvasta kynsilakkailusta on tullut äidin oma terapeuttinen ja rentouttava harrastus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin! Rauha ja hiljaisuus, läppäri ehkä seurana <3. Just kun saat lakat kynsille, alkaa joku itkeä, vaatia maitoa, pissittää, janottaa, pahaa unta, tuu viereen jnejne ;D.

      Poista
    2. Pakko tunkea lusikkani vielä tähän soppaan/kommenttiin ;D

      Se on kyllä juurikin noin, että heti kun saat kynsille hiukan lakkaa alkaa itkun tuherrus kuulua. Tutti on hukassa tai joku muu ylempänä mainituista asioista on vialla :D

      Poista
  9. Hyväntuulisuus tarttui :)

    Ihana postaus kaiken kaikkiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, tavoite saavutettu siis :). Kiitos!

      Poista
  10. Onkohan ketään, jonka kynsilakkaharrastus ei jossain muodossa olis alkanut Mavalasta? :D Ihana postaus, hymyilytti :)

    VastaaPoista
  11. Oli kyllä ihanan hyväntuulinen ja onnellisen oloinen postaus, kiitos siitä :) Piristi kivasti omaa, kahden tunnin yöunien jälkeen ei niin hyvin alkanutta päivääni ja sai muistelemaan omia lakka- ja kosmetiikkajuttuja :)

    VastaaPoista
  12. Moi! Teet todella kauniita kynsiä! :) Saanko muuten kysyä, että miten saat tuon "you might also like"- jutun blogiisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Kurkkaas ao. linkki, sieltä löytyy lisäinfoa tuosta kysymästäsi link within -jutusta :). Täyttelet tiedot ja saat widgetin, jonka voit kopioida sitten bloggerin ulkoasu-välilehdellä haluaamaasi laatikkoon. Muistaakseni :D.

      http://www.linkwithin.com/learn

      Poista
  13. Ihana ja hyväntuulinen koostepostaus! Ja kauniita lakkauksia, kuten aina. :)

    VastaaPoista
  14. Hei, mikä olis sun mielestä tosi hyvä päällyslakka? Tein vähän aikaa sitten ihanat kynnet ja pistin vielä Mavalan päällyslakkaa kun halusin niitten kestävän tosi pitkään, mutta se jotenkin "sulatti" alla olevan värillisen lakan tosi epätasaiseksi...

    http://polkadotcookie.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tähän mennessä kokeilluista paras päällyslakka mun mielestä on Seche Vite Dry Fast Top Coat, jos siis toivot pikakuivattavaa ominaisuutta. Se jättää myös älyttömän hyvän kiillon kynnen pintaan. Poshe Fast Drying Top Coat on myös erinomainen, joskin se liisteröityy aika äkkiä :/...

      Sulla on muuten ihana blogi! Kävin kurkkaamassa ja kuvat vei heti mennessään. Pitää tutkailla paremmalla aikaa lisää :).

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...