Hempeilyä

Aaah, kylläpä olikin vapautunut fiilis, kun ei tarvinnut miettiä kynsilakkalaatikon äärellä mitään muuta, kuin sitä, minne nenä näytti. Ei inspiroitumisia yhtään mistään, jos ei siltä tuntunut, eikä pakkokeksimistä ei-niin-kivoihin haastepäiviin. Älkää nyt käsittäkö väärin, mielelläni ja vapaasta tahdostani 31 päivän haasteen tein ja olen ylpeä siitä :). Se nyt vain sai jo riittää.


Halusin kynsille jotain hempeää ranskistyylistä (toivottavasti ketään ei ihan liikaa ärsytä, että kutsun ranskalaiseksi manikyyriksi kaikkea, jossa on kärki lakattu eri värillä ja kynsipeti on kukakuinkin normaalin värinen? Tai itse asiassa, jos ärsyttää, niin sitten ärsyttää :P), koska oli työpäivät taas meneillään ja pitää olla niin hillitty ;). 

Siitäpä tulikin mieleeni, että viisauteni (ja uskottavuuteni?) kasvaa lähiaikoina, koska olen vihdoin tunnustanut oikean silmäni olevan, noh, huononäköinen. On mentävä siis silmälasikauppaan ja voi jestas että ihminen voi olla pihalla! On heijastuksen estoja ja naarmuuntumisestoja ja ties vaikka mitä... Pitää varmaan ostaa kaikki oheissälä, niin pääsee helpoimmalla... :)

Näissä kynsissä käytin:
- aluslakka Color Club Milky White
- koko kynnellä Mavala 91 Reno 
- kärjissä vinosti China Glaze White on White
- kiemurat Orly Instant Artist -koristelulakka, sävyn nimi on hankautunut pois, oisko Pastel Pink?
- värittömiä ja pinkkejä hexagonglittereitä (jotka oli raivostuttavan hidasta laittaa ja värittömät näyttivät kynsillä enemmän likapiskuilta, kuin glitteriltä...)
- päällä Cesars pikakuivattaja (jonka haju on edelleen sietämätön, mutta aion urheasti käyttää sen loppuun)


Mavalan lakoilla en olekaan lakannut varmaan vuoteen ja nyt tiedän taas miksi.
1) Pullon korkki on ikävän pieni, eikä se satu käteeni mitenkään (mulla on pitkät sormet).
2) Sivellin on hyvän pehmeän tuntuinen, mutta se kerää lakkaa ihan liikaa.
3) Levittäminen oli vaikeaa, koska olisin halunnut yhden tasaisen, raidoittumattoman kerroksen. Tämä ei siis onnistunut, vaan lakka halusi kertyä kynnen tyveen keoksi, josta sitä oli vaikea saada levittymään tasaisesti. grrrr.


Voihan se olla, ettei tuo pullokaan ollut enää parhaimmillaan. Onhan se ollut avattuna jo yli vuoden ainakin. Reno oli kuitenkin aikaisemmin yksi suosikeistani ranskiksissa ja edelleen se on ihan kiva väri vaaleanpunaisen ranskislakan tilalle. Täytynee etsiä jotani samansävyistä joltain mulle sopivammalta merkilta :). Yhteen vesimarmorointiin muuten käytin viime kesänä äidiltä saamaani Mavalaa ja siinä se toimikin kivasti :).

Pidin itse lopputulosta ihan kohtuullisena ja varsinkin, kun jätti taas tiiraamatta kovin läheltä, nää oli ihan söpöt. Maalasin muuten ekaa kertaa pienenpienelllä dottig toolilla noita kippuroita ja kylläpä se kävikin paljon helpommin, kuin siveltimellä! Ko. dotting tool -ideaan törmäsin ihan vastikään jossain lukemassani blogissa, mutta nyt en löytänyt tekstiä mistään. Jos se oli Sinun blogisi, niin kommentoi jooko :).


Ideaa näihin kynsiin tarjosi jälleen Tartofraises :).