Sivut

lauantai 31. elokuuta 2013

Pinkkiä ja niittejä

Harjoituskynnet jälleen, eli äitini nuoret nakit kynsihuollossa. On se kuulkaas hyvä, että muutama murunen suostuu istumaan tuntitolkulla naamaani vastapäätä, kun tusaan näiden harjoittelujeni kanssa. Jaa että oon sanonut tämän aiemminkin? No varmaan sadasti.


Kaikki äitini tuntevat tietävät, että hänen värimaailmansa on hieman.. noh.. rajoittunut. Vaatteet, autot, sohvat - you name it - on vain ja ainoastaan mustaa. Mutta kas, tämäpä ei koskekaan kynsiä ^_^. Äitini kynsissä on nähty pinkkiä, turkoosia ja keltaistakin ja aion aloittaa väsytystaistelun mintunvihreälle ja leopardikuvioille (silleen tyylikkäästi ;)).

No mutta. Näihin kynsiin laitettiin sinipinkkiä, oikein hienojakoista glitterjauhetta sekä hopeisia niittejä. Glitterit tekivät kuvasta päätelleen kynsien kärjistä hitusen liian paksut (tai sit oli huolimaton viilaaja ;P), mutta nätit näistä tuli silti. Ainakin minun mielestäni :).


 Ja tässä vielä glitterin kimallusta.


Yhden niitin huomasin lähteneen livohkaan parin viikon jälkeen, eli ihan täydellisesti ne eivät kestä ohuen päällysgeelikerroksen alla. Täytyy kysyä, mikä on niittisaldo nyt.


Ps. Huomenna vietetään lasteni synttäreitä: 1, 3 ja 5 v. Toivottakaa onnea, että selviän hengissä ;P.


perjantai 30. elokuuta 2013

Toka OPI

Sannun lakkalaatikkoon ilmestyi syksyllä 2010 Burlesque-kokoelman violetinsävyinen glitterpommi Show It and Glow It! Toinen OPI-lakkani järjestyksessään ja lähi-Emotionista kannoin sen yli 17 € hintaan tyytyväisenä kotiin. Tätä nykyä lakka on jankkiintunut aikalailla ja on saanut niskaansa Seche Restorea, koska en uskonut OPI Thinnerin tekevän moiselle liisterille juuri mitään. Oma mokani, olin jossain mutkassa jättänyt pullonsuun putsaamatta ennen sulkemista :/. Sentään sain tuon lakattavaan kuntoon jo kahdeksalla tipalla :P.



Kynsillä kaksi kerrosta lakkaa, eli aika tiheä glitterlakka on siis kyseessä. On tästä topperiksikin ollut aikanaan, muttei enää tätä nykyä. Pahoittelen epätarkkoja kuvia, mutta muuta ei ollut pikaisen hätäräpsimisen jälkeen tarjolla ja tässä kohtaa, kun tätä kirjoitan,  nämä lakkaukset on joutuneet sähköviilan (ja kynsihuollon) alle jo parisen viikkoa sitten :(. On muuten näppärin keino poistaa glitterlakkaukset :D.


En muistakaan, milloin olisin viimeksi lakannut kynnet ihan vaan glitterlakalla. Aika kimaltavat oli :).


Tämä lakka on niitä aarteita, jonka toivoisin pysyvän hengissä vielä ainakin toisen mokoman aikaa.


keskiviikko 28. elokuuta 2013

Tsekkivihkoruffian

Ensin meinasin olla ihan et valivali, mut sit aattelin, etten ookaan. Mut toisaalta, jos en oo, sillon kun mieli tekee, niin en jatkossa enää muista, millon oli valivali. Että valivali.

Ah, kyllä helpotti. Nyt koitan taas postailla jotain. Ruffian manicure, jota voisi kutsua myös kuunsirppimanikyyriksi :).


Alla OPI My Vampire Is Buff (x2 ehkä?). Rasittava levitettävä, niin kuin nää vaaleat tuppaa olemaan. Väri on kyllä jännä, tuollainen kermamainen. Päällä kerros OPI Can't Find My Czechbookia, joka oli kelpokauraa. Väri tosin ei tunnu omalta, joten tässäpä todennäköisesti kaksi lakkaa kirppiskasaan :/.


Ja vielä Buffia omineen. On se nätti, vaan niin katala. Sormetkin on kivasti oranssina Color Maskista. Hurraa oranssi tukka ja kumikäsineet, jotka roikkui kylpyhuoneen naulassa :P.


Ihanaa, jos oot vielä siellä :).

lauantai 17. elokuuta 2013

Nudet, nakut ja muutenvaanvaaleat

Kun syksy hiipii mieleen ja ilmasta voi tuoksutella syyssateita, iskee mulle vimma nudelakkoihin. Tai tarkkoja jos ollaan, se vimma taitaa olla aina :D.

Haaveilen edelleen siitä täydellisestä, mun ihon väriin mätsäävästä beigestä lakasta, jolla saisi aikaan ne mallinukkekädet, joissa kynnen väri on tismalleen sama, kuin ihon. Tiedetään, koskaanhan se ei täysin mahdollista ole, ellei halua maalata sormiakin kynsilakalla. Ja toisaalta, en oikein edes tiedä, näyttäisikö sellainen lakka kovin hienoltakaan :D.

Vaaleita lakkoja, jotka itse luen tuohon nude-kastiin, löytyy laatikostani tällä hetkellä nämä:

Nimetön tikku välissä on uusin hankinta:
OPI My Vampire is Buff.
Sävyt saattavat näissä kuvissa esiintyä hiukan liian tummina. Lakkoja on kerrostettu vähintään 2-3 kerrosta kutakin.

  1. OPI My Vampire is Buff
  2. OPI Barre My Soul
  3. OPI Samoan Sand
  4. OPI Don't Pretzel My Buttons
  5. Color Club Incognito
  6. SpaRitua Calm & Clear
  7. OPI My Very First Knockwurst
Kolme viimeistä (oik. reuna) ovat vaaleanpunaiseen taittavia ja SpaRitualin nappasin tikkukuvasta pois, koska se oli liian pinkki nudeksi :P. Knockwurst sen sijaan on asia erikseen ja on varmaan tämänhetkisistä lakoistani kummallisin ihana sävy.

Näistä lakoista kolme eniten mallinukkekäsisävyä ovat Incognito, Don't Pretzel My Buttons (DPMB) sekä Samoan Sand, samassa järjestyksessä ao. kuvissa vasemmalta oikealle. Pahoittelen epäsiistejä kynsinauhoja ja kynsiin eksyneitä muhkuroita... en jaksanut nähdä vaivaa siistimpään työhön, kun tarkoitus oli vain itselleni tehdä vertailua. Saatte nyt sit osanne mun muhkuista.


Kuvattu valolaatikossa:
Vas. Incognito x3
Kesk. DPMB x2
Oik. Samoan Sand x3
Kuvattu ulkona luonnonvalossa:

Kuvattu salamavalolla luonnonvalolampun ääressä:

Näistä kolmesta etusormen Incognito vie edelleen voiton kauneimpana sävynä. Ikävääkin sanottavaa edelleen on, koska sitä on kerrostettava ainakin kolmesti ja Color Clubin suti on melkoisen ohut, joten mieluusti vaikka tälle huolisinkin toisen merkin sävykaksosen. Lakan kuivumisaika kaikkine kerroksineen jättää myös toivomisen varaa. Mutta sävy. <3

Nimettömän Samoan Sand vaatii läjän kerroksia sekin, mutta käyttäytyy hitusen paremmin ja OPIn leveä suti mahdollistaa nopean levityksen. Kuivumisaika on kohtuullinen ja kiilto upea,  mutta sävy hiukan liian keltainen.

DPMB on sen sijaan jännä tyyppi, enkä oikein tiedä, inhoanko vai ällöänkö. Sävy - aika jees, just noiden kahden em. välimaastoa. Kaksi kerrosta riittää raskaaseen peittävyyteen ja kuivuukin aika nopsaan. Vaan kun on fiilis, että laittaa nestemäistä meikkivoidetta kynsiin! Ick! Tuo saa kynsinauhojeni rajan näyttämään harmaalta ja likaiselta?!? 



Mikä näistä kaveruksista on sinun mielestäsi mulle eniten mannequin hands?
Ja mikä on sinun luottonude tai -vaalea tällä hetkellä?


sunnuntai 11. elokuuta 2013

No ne kiinalaiset posliinimaljakot

Kynsille saa hups-vahingossa tehtyä myös kiinalaista posliinimaljakkokuosia.



Näin tällaiset kynnet internetin syövereissä ja ihastuin niihin kovasti. Hoksasin kuvioiden toki olevan peräisin jostain leimauslaatasta (oisko joku Bundle Monster?), mutta siitä viis: minäpä maalailen ihan ite :P.

Ilolla voin sanoa, että nautin näiden kynsien näpertämisestä tosi paljon.



Lakat on Essie Mezmerised (tummansininen) sekä Essie Avenue Maintain (taivaansininen, pullo kuvassa). Molemmat kelpokauraa, tasalaatuista Essietä. Kuviot on maalattu Art Club koristelulakalla Perfectly Pastel ja "kukkien terälehdet" täytetty em. kynsilakoilla pikkusiveltimellä. Nimettömään jätin tarkoituksella näkyviin enemmän Avenue Maintainia, kun halusin fiilistellä, miltä tuollainen sininen minun kynsillä näyttää. Kaunis on väri, mut ei minun juttuni, kuten tuo valloittavan upea Mezmerised.

Kuvaajana pieni tyttäreni, kohta 5v. :)

Aika jännät. Ja posliinimaljakkomaiset. :)

tiistai 6. elokuuta 2013

Punaiset Epäpuolikuut

Epäpuolikuut siksi, kun käytin ranskisteippejä, jotka on sellaisia kulmia. Puolikuu ei voi olla kulmikas! :D 


Nämä kynnet oli todella nopeat lakata ja silti näissä oli sitä jotain, mitä juuri sillä hetkellä kaipasin. Kicks Make Up Cha Cha Red on räväkkä, puhdas (?) punainen lakka, joka liukuu kynsille helposti ja kuivuu järjettömän kiiltäväksi. Jos ymmärtäisin erottaa jellyt ja cremet, niin yrittäisin väittää tätä kiiltonsa puoleen jellyjen suuntaan. Peittävyys ei kylläkään ole jellylirua, vaan kaksi kerrosta riitti erittäin mainiosti. Erinomainen valinta, jos kaipaat rehellistä punaista.


Kynnen tyvestä paistaa nakut (geeli)kynnet ja päällä on kerros pikakuivattajaa: Seche Viteä.
Vasurin peukun kynteen joutui OPI Kiss Me on My Tulips, koska teki vain mieli lakata myös sillä. Edes vähän :P.




lauantai 3. elokuuta 2013

Nakit kuin teinitytöllä ;)

Katsokaas nyt näitä sormia oikein pieteetillä. Näyttää aikalailla samoilta, kuin omani, eikö? Nämä vain vaikuttavat olevan ainakin 10 vuotta nuoremmat.

On melkoisen helppoa rakentaa geelikynsiä toiselle, jonka sormet/kynnet on samanmuotoiset kuin omani. Näissä on käytetty turkoosia glitteriä kärjessä ja viivat ja pilkut tein satunnaisesti mustalla ja valkoisella ArtClub-koristelulakalla (joita en vieläkään heittänyt roskiin! Voisko joku vääntää rautalangasta, että jos Seche Restorekaan ei pelasta, niin mitään ei ole tehtävissä XD).


Kaikessa simppeliydessään näistä tuli hirmuhienot! :) Harmi, että vasemman etusormen kynsi on temppuliisa ja ilmaantuu hetkessä. Kahden viikon jälkeen kun tarkastelin, se oli jo puolittain irti :/. Kynsi on hyvin litteä malliltaan ja tosi lyhyt. Pidennys on tehty tipillä, karhennus ja puhdistus tehty hyvin, primer laitettu huolella ja liimakin on tuoretta, joten en oikein keksi, mikä siinä on vikana. Ehdotuksia?


Ja siis niin, kyseessä on 54-vuotiaan äitini sileät sormet. Tästä voisi pikaisesti päätellä, että joko lakkavehkeiden kanssa läträäminen rypistää mun sormien ihoa tai sit en oo ollut paikalla, kun sileät sormet -geenejä jaettiin ;).

Että tämmöstä. 


perjantai 2. elokuuta 2013

Röpelötapettiranskis + Näin muokkaan -haaste


Tiedättekö sellaista röpelöpintaista tapettia, mitä käytettiin joskus 80-luvulla tai 90-luvun alussa? Sellaista, että jos laittoi käden tapetille, oli ihan pakko alkaa kynsillä salaa repiä kohokuvioita irti. Näiden kynsien teema on siinä :D.



Ranskikset on tehty geelin päälle Color Club Mrs. Robinson -lakalla, joka on iiiihana neonfuksiaviolettitaijotain. Kärjissä kaksi kerrosta, eli vähällä peitti ainakin näin pienelle osalle kynttä. Neonlakat myös kuivuvat minusta kivasti puolimattaiseksi, jolloin näkee helposti, milloin lakka alkaa olla kuiva.

Päälle halusin yrittää taas hiekkavirityksiä, joten päätin kokeilla vuoroaan odottanutta OPI Solitaire -lakkaa. Jännä tuokin lakka: se oli ihan pakko saada juuri sillä sekunnilla ja silti se on seisonut lakkaamatta koko kesän :P. Töpöttelin pikkusiveltimellä tuollaisia raitahässäköitä koristeeksi. 

Ennen kuvausta otin vielä pikaisen siivouksen kotona (sis. vessojen pesut), joten päällyslakaton Solitaire tykkäsi karata kynsien kärjistä. Nokkela minä. Ao. kuvasta näette kuitenkin sitä kohokuviotapettiefektiä haha.



Kuten arvata saattaa, värit ovat keturallaan jokaisessa kuvassa, neonlakasta kun on kyse. Ei ossoo. Osta siis tää lakka omaksi, niin tiedät, minä värinen se on livenä :D. En kylläkään omastani luovu.


Sitten vielä haasteeseen, jonka sain Sigiltä ZigiZtyle -blogista sekä Belegweniltä. Kiitos teille ihanat leidit :).

Säännöt:

1. Kiitä tietenkin haasteen antajaa taas tästäkin urakasta!
2. Sisällytä postaukseen alkuperäinen täysin muokkaamaton kuva ja muokattu kuva.
3. Kerro mitä yleensä teet, kun muokkaat kuvia blogia varten sopivaksi. Mitä ohjelmaa käytät?
4. Haasta viisi muuta bloggaajaa!

No mutta aloitetaanpa.
Kuvaan kynsikuvat (parhaan mieheni) järkkärillä, joka on Canon EOS 60D. Turhan hifi kamera mulle, kun en osaa ottaa siitä hyötyä irti.

Tässä minikuvat muokkaamattomasta ja muokatusta rinnakkain (alempana suuremmat).



Käytän kuvien muokkaamiseen MacBookin iPhotoa. Kummoisiahan sillä ei tee, mutta oon kokenut sen ihan riittäväksi. Ainoa huono puoli on puuttuva tekstinlisäysominaisuus ja siitä syystä mulla ei edelleenkään ole vesileimoja kuvissani. Photoshop löytyisi kyllä pöytäkoneelta, mutten jaksa availla sitä, kun läppäri on kädenulottuvilla ja väsäilen muutenkin postauksia vähän kuva ja lause kerrallaan.


Muokkaamaton.
Rajaan ja käännän kuvaa tarpeen tai fiiliksen mukaan. Korjaan kuvasta pieniä virheitä, kuten näkyvät ilmakuplat lakassa, kuivat kynsinauhat tai haavat ihossa. Kovin paljoa en mielestäni fiksaa, mutta roisimmat jutut pois sormista, niin on kivempi katsella :).

Toisinaan säädän myös varjojen määrää ja valotusta.


Heitän haasteen seuraaville bloggareille:

Amoena
Annie
Liisa
Lila
Solja


sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Rajuhempeä ranskis

Luin Punainen Gerbera -blogista Luettavaa-välilehdeltä ihania kehuja blogistani. Heli kirjoittaa näin: "Blogissa esitellään todellakin erilaisia lakkauksia ja koristeluja - ei vain pelkkiä erivärisiä kynsilakkoja." Tuo kommentti oli järisyttävän mahtavaa lukea, koska tuo on juuri se pointti, jonka olen yrittänyt pitää punaisena lankana tässä blogissa. Siitähän kaikki on lähtenytkin: innostuksesta kynsitaiteeseen/-koristeluun.

Välillä harmittaa, kun tällä kolmen lapsen kotiäipällä on harrastusrahat niin tiukalla, ettei pääse testailemaan uusia lakkoja siinä määrin missä monet muut harrastajat. Harmitushetkellä googletan kynsikuvia ja etsin kauniita lakkauksia ja koristelutyylejä, joita voisi testailla ja käyttää sitten monipuolisemmin hyväksi jo olemassaolevia lakkoja. Koska mulla on tarkoitus saada myös lakkapulloja vajumaan, tuntuu kivalta huomata käyttävänsä jotain lakkaa jo vaikka viidettä kertaa ^_^.

Tähän väliin haluan korostaa, että tämä tajunnanvirta ei ole mikään kannanotto siihen, millainen kynsiblogin pitäisi olla. Mielestäni on rikkautta, että blogeja on monenlaisia ja jokainen kirjoittajansa näköinen <3.

Ja asiaan sitten taas. Laatikosta kaivettuja vanhoja tuttuja kynsille. 
Ranuilla jatketaan.



Käytetyt tuotteet:
  • Essie Licorice (musta)
  • Color Club Peppermint Twist (kasaripinkki)
  • OPI Crown Me Already! (hopeinen glitterlakka)
  • China Glaze Fairy Dust (hologrammiglitterlakka)
  • Kynsitarrat
  • Päällyslakka: Konad Top Coat

Nää kynnet oli niin rajun kasarit, että pakko oli heittää jotain hempeää päälle. Kummasti  suurin "kasarius" kaikkosi ja nuo kukat sopi tähän lakkaukseen ihan älyttömän hyvin!


Jos joku sattuu ihmettelemään, miksi laitoin Konad päällyslakkaa (joka on muuten ihan ahterista) Sechen sijaan, niin sehän johtuu siitä, että ranskislakkauksia tehdessä Seche Viteä (tai mitään pikakuivattajaa) ei oo hyvä käyttää geelikynsien päällä.  Seche vaatii alleen toisen kynsilakan tai alkaa kuoriutua kynneltä ikään kuin suikaleina irti. En siis laita kynnelle yleensä muuta lakkaa, kuin vain kärkeen ja sit tietty päällyslakan koko kynnen päälle. Pikakuivattaja ei oo muuten myöskään kynsitarrojen päälle paras valinta.


Mallikynnet tähän lakkaukseen on googletettu yhdessä lakkakateusbluesissa ;) ja kuva (geelikynsistä) löytyy täältä :).

Kivat on kynnet ja näillä mennään. Nautin muiden upeista swatcheista ja ihanista ostospostauksista ja jatkan sitä erilaisten lakkauksien ja koristelujen tekemistä :). Jälleen on silmät auenneet vähän lisää. <3



torstai 25. heinäkuuta 2013

Rock 'n roll forever määään (aka kilpailukynnet)

Rakkaus kynsiin -blogissa on menossa lakkauskilpailun finaali. Minäkin rohkeasti osallistuin kilpailuun ja jännitin finaalikynsien kuvien julkaisemista, kuin joulua pikkutyttönä. Olin tositosi mielissäni, kun näin omat tekeleeni kuvien joukossa :).

Kilpailun aiheena oli rock-henkiset kynnet. Innostuin aiheesta kovasti ja sivistettyäni itseäni siitä, mitä rock oikeastaan kaikkinensa on, ymmärsin aihealueen olevan äärimmäisen laaja. Mietin, että pääkallot ja piikkiniitit on mun habitukselle turhan rajuja, joten mieleisimmiksi vaihtoehtopaljoudesta jäi fiftari-rockabilly-tyyli tai kasarirokki :D. Valitsin jälkimmäisen, koska rallatelin mielessäni Bon Jovin Bed of Roses -slovaria ja mietin niitä koulun discoja, kun tanssittiin hitaita kädet Levisten takataskuissa (oi niitä aikoja!). Johonkin Rock 'n Rollin alalajiin tuokin orkesteri biiseineen siis kuuluu ^_^.

Kynsien väsäämiseen tarvittiin jos jonkinmoista härpäkettä:




Mutta pidemmittä puheitta (tai johan tuota jaaritusta tuossa taas tuli), meikän Bed of Roses -kynnet:



Ajatuksena oli tehdä monipuoliset, mutta teemaan ja toisiinsa mätsäävät koristelut. Pohjaväriksi valisit beigen, koska a) ajattelin, että se voisi olla vähän poikkeuksellisempi valinta rokkikynsiin ja b) mulla oli OPIn Pretzel-lakka korkkaamatta :).


PIKKURILLI (JA PEUKALO)
- OPI Don't Pretzel My Buttons x2
- ESSIE Licorice x1 kärjessä
- pyöreät, hopeanväriset niitit

NIMETÖN
OPI Don't Pretzel My Buttons x2 
- akryylimaalilla ja siveltimellä maalatut piikkilangat (jos joku ei tunnistanu :D)

KESKISORMI
- Ranskis, kuten pikkurillissä
- Leimat ESSIE Licoricella Konad-laatasta m65

ETUSORMI
- Puolikuumanikyyri, alla OPI Don't Pretzel My Buttons x2 
- päällä ESSIE Licorice x1
- ruusut maalattu ohuella koristelusiveltimellä (Mereneid Finesse) ja Konad erikoislakoilla (punainen ja vihreä). Ruusujen päällä vielä CHINA GLAZE Ruby Pumps -lakkaa kimalteena.




Melkoinen sekametelisoppa, enkä ole ihan varma siitä rock-henkisyydestäkään :P. Niin tai näin, mutta on nää silti hiton komeet ja Bed of Roses. Todellakin! :D


Kilpailun äänestys on menossa ja jatkuu heinäkuun loppuun saakka. Ohjeet äänestykseen löydät TÄÄLTÄ. Käy ihmeessä äänestämässä suosikkiasi, sillä äänestäjillekin on luvassa oma arvontapalkinto! Itsekin äänestän, kunhan osaan päättää, mitkä on nokkelimmat ylitse muiden. 


Mitäs oot mieltä, onko rokkia vai pelkkä ruususänky? ;)


Ps. Kuka muistaa, mistä kotimaisesta leffasta otsikon lausahdus on??



maanantai 22. heinäkuuta 2013

Naama blogin takana

Aloinpa tässä oikein pohdiskelemaan, että onko sillä yhtään mitään väliä, tiedättekö te, arvon lukijat, minkä näköinen mussukka täällä näppiksen ja kynsilakkapullojen takana häärii? Onko sillä oikeasti merkitystä vai onko kyse vaan uteliaisuuden tyydyttämisestä, kun voi käydä kurkkaamassa, miltä bloggaaja näyttää?

Tänään tulee kuluneeksi 2 vuotta SanNailsin elämää ja edelleen olen teistä valtaosalle vain nippu sormenkynsiä ja oranssi tukka. Haittaako se?




(Valitettavasti) en aio naamaani vielä tässäkään kohtaa lyödä eetteriin, mutta pohtinut sitä kyllä olen. Onko naaman näyttämisellä sitten lukijalle merkitystä?

Tutkailin oman lukemistoni kynsiblogeja, joiden kirjoittajista arviolta noin puolet esiintyvät blogissaan oman kasvokuvansa kanssa. Pidän sitä hirmuisen mukavana, kun tietää, miltä kirjoittaja näyttää, mutta silti olen itse valinnut olla melko anonyymi. Lukemistoni ehdottomista lemppareistakin kasvonsa näyttää noin puolet, joten omaan lukemiseeni kasvojen näyttäminen ei tuolla perusteella vaikuta. Toisaalta, tunnen/tiedän lempparibloggajiani mm. Facebookin kautta, joten tiedän osasta "kasvottomiakin", minkä näköisiä ihmisiä blogeissa häärää. Itse olen sitä mieltä, että tuotettu sisältö on naamaa tärkeämpi (no tietysti.), mutta olisihan se silti kiva nähdä, kenen juttuja ihastelee ja kenen vitseille naureskelee.

Ensimmäinen banneri, ei kaukana nykyisestä ^_^.

Omien kasvojeni näyttämisen pohdinta lähti liikkeelle siitä, kun olisin innoissani halunnut julkaista tukkapostauksen ja kertoa uudesta kihartimestani. Oon tehnyt muutaman hiusaiheisen jutun blogiini aiemmin (mm. täällä, täällä ja täällä), ja ne ovat saaneet omien tilastojeni mittapuussa hurjan suuren suosion. Jännä sinänsä, koska tämähän on kynsiblogi (jossa on kylläkin lupa poiketa ohi aiheen). Tuo kiharrinpostaus olisi kuitenkin ehdottomasti vaatinut julkaistavaksi kuvan minusta edestä päin. Lätkäisin photarilla kasvojeni päälle harmaan pallukan ja jotenkin jännästi vähän fiilis lässähti, haha :P.

Olisi kuitenkin erittäin hauska kuulla ajatuksia, joita nämä naama-asiat herättävät teissä lukijoissa. Kiinnostaisiko jutut enemmän tai vähemmän naaman kera tai mitä muuta merkitystä naamalla tai sen puuttumisella on?


No mutta. Näissä fiiliksissä sanon kippis ja nostan 2-vuotiaalleni maljan kuplivaa, vaaleanpunaista viiniä. Jätän teidät pohtimaan naamajuttuja ja toivon paljon kommentteja ja näkemyksiä :).

Tykkään teistä <3.




Ps. Kerran vuodessa on myös mahdollisuus heittää kysymyksiä, jos joku asia askarruttaa :).




sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Sulkasatoa

Googlailin erilaisia ranskisvariaatioita ja kuvahaulla bongasin nämä kynnet. Kopiokissa-Sannu siis iskee jälleen! Helpoltahan tuo näyttää, vähän viivoja sinne tänne ja upeat sulkakynnet on valmiit, avot! Sulkakynnet-hakusanalla löytyi muuten myös nämä sulkamaiset Slaa Landista :).

Noh, ihan hauskat näistä tuli, ja kaukaa nätit, mutta ei muuten ollutkaan helppoa, eikä lopputulos ihan esikuvansa veroinen :D.


Pitää puristaa sormenpää valkoisena lakkapulloa, ettei se vaan putoa... hohhoi :D.

Lakkoina Gina Tricot Shimmer Mint sekä Essie Full Steam Ahead. Kumpaakin kaksi kerrosta ranskiksissa. Sitten alkoi vimmattu viivojen sutiminen kiekolle.

Testasin 

1. koristelulakkoja (jotka oli tehneet lähes jokainen välikuoleman pulloonsa)

2. tavallista kynsilakkaa 
-  koristelulakan siveltimellä
-  ohuella nail art -siveltimellä
-  eyeliner-siveltimellä 
-  sekä ohuella, pienellä maalaussiveltimellä 

3. akryylimaaleja 
-  koristelulakan siveltimellä
-  eyeliner-siveltimellä 
-  sekä ohuella, pienellä maalaussiveltimellä 

Akryylimaali ja pieni maalaussivellin osoittautuivat parhammaksi yhdistelmäksi, mutta jälki on silti aika paksua ja suttuista (jos oikein läheltä tutkii ^_^). Jouduin palaamaan inspiskuvan pariin tutkimaan, onko ne sittenkin leimattuja sulkia ;D.



Vasemman käden sulista tuli isompia ja karvaisempia, kuin oikean. Vasempaan nimettömään tein sulan ihan huvikseni toisin päin ja ymppäsin muutaman strassin kaveriksi. Muihin sulkiin tuli päälle Orly Instant Artist Platinum Glitter -koristelulakalla (joka sekin makasi pullon pohjalla jo kangistuneena) hopeinen glitterraita sekä sipaisu China Glaze Fairy Dust -hologlitterlakkaa.



Ainoa harmitus näissä oli se, että akryylimaali ei oikein tahdo kestää kynsissä toivotulla tavalla, ainakaan yhden päällyslakkakerroksen avulla. Kärjet ottivat osumaa jo muutamassa tunnissa :(.


Ranskisvariaatioista tykkään kyllä, mutta edelliset sulkakynnet vie vielä voiton ^_^.
Vai mitä mielipuolta?

torstai 18. heinäkuuta 2013

Jospas se geelireeniä

Kyllä se yrittää harjaantua. Välillä se tuntee menevänsä liukumalla takaperin alamäkeen ja välillä perse edellä puuhun. Omien kynsien kohdalla se voi sanoa, että se luulee jo tietävänsä, mitä tekee, ainakin, kun tekee oikealla kädellä. Välillä se onnistuu vasemmallakin.

Mutta ne toisten kynnet on sille Akilleen kantapää, vaikka ei pitäisi. Itsekriittisyys sillä kukoistaa ja se on armoton omalle kädenjäljelle. Sen on hyvä ottaa valokuvia ja tutkailla niitä jälkikäteen, koska kolmen tunnin huollon päätteeksi se ei muka muista, miltä kynnet näytti ja oliko ne sittenkään niin hyvät, kuin tässä kohtaa harrastusta pitäisi olla. Monestikaan ne ei edes sen mielestä ole. Onneksi sillä on ihania ystäviä ja mahtava äiti, jotka suostuu sen koekaniineiksi silläkin uhalla, että kynsi tippuu viikossa. 

Tässä sen tekosia.

Äidilleen se teki omasta mielestään tosi hienot kynnet. Taisi sen äitikin tykätä.


Käytetyt tuotteet:
- Cesars Secrets Huoltogeeli (Refill)
- pinkkiä glitterdustia liukuvasti
- siirtokuvat
- Cesars Secrets Päällysgeeli 

Siirtokuvat on jokaisessa kynnessä suht samalla etäisyydellä kynnen kärjestä, vaikka kuvassa näyttää hämäävästi olevan eri kohdissa. Nämä Tartofraises-kuvat olivat näihin kynsiin turhan kapeat, mutta hitsin kivalta ne näytti silti (ja oli saaneet kehujakin ^_^).


Ystävän kynsiin se laittoi vedenvihreää glitterdustia ja pinkkiä helmimurskaa. Geelit samat kuin edellä. Näissä oli vielä tippiä jäljellä.


Ystävän kynnet #2. Pyöristystä se väsäsi koekaniinin toiveesta kärkiin, mikä on sille ihan hitsin hankalaa, kun se viilaisi kaiken kantikkaaksi :D. Vinoranskis ja neonkorallisia sekä lilahtavia (se keksi pari uutta värisävyä :P) hexagonglittereitä. Kesäiset ja raikkaat kynnet. 


Pieniä kosmeettisia virheitä se näissäkin näkee, mutta uskoo vakaasti, ettei niitä kukaan muu ainakaan livenä huomioi ^_^.


Mitäs olette mieltä sen tekosista? Pitäiskö sille sanoa, et hiljaa hyvä tulee?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...