Sivut

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Mun mantelit, osa 2

Perjantai-iltapäivän ratoksi ihmettelin rasittavan pitkiksi kasvaneita kynsiäni ja mallailin taas uusia muotoja. Tässä blogissa on aiemminkin nähty manteleiden ja neliöiden vaihtelua, kun joku ei osaa päättää, mistä tykkää ja missä viihtyy. Voin tässä kohtaa tunnustaa, että edelliset testimantelit mulla oli vasta joulun alla, mutten ehtinyt kertoa niistä teille, kun jo viilasin ne takaisin neliöiksi :P. Päätös mantelikynsistä tuli (tälläkin kertaa) taas hetken mielijohteesta, kun vaihtelu mukamas virkistää.

Hetken käytin kuitenkin aikaa koristelun miettimiseen, joka menee joka kerta tällä kaavalla:

a) nakukynnet
b) perusranu
c) jotain hempeää ja helposti kynsilakalla peitettävää

Päädyin vaihtoehtoon c), joka sekin jo yllättää, koska valitsen nykyään _aina_ nakut tai ranun. En ookaan niin ennalta-arvattava, HAH!

No mutta. Ajatus lähti ihan ensimmäisistä mantelikynsistäni, jotka tein itselleni huhtikuussa 2012. Ajattelin, että jos teen samanlaiset, niin miten onkin sitten kiva vertailla kuvia keskenään, että onko sitä nyt sitten opittu yhtään mitään viimeisessä kolmessa vuodessa. Glitterpurkkeja pyöritellessäni päädyin siihen samaan sähäkkään, mutta silti niin hempeään pinkkiin (jonka saisin helposti lakalla piiloon). Tällaiset näistä nyt tuli:



Että tuo mantelien viilaaminen on sitten v-a-i-k-e-a-a! Vaikka miltä kantilta zoomailet ja viilaat ja höyläät ja kääntelet, niin silti lopputuloksessa on aina tällaiselle itsekriitikolle jotain epämieluista. Suurin ongelma on pikkurilli, joka kääntyy vinoon nimetöntä kohti, mutta kynsi on kyllä ihan suora, eikä käänny samaan suuntaan. Viilaile siinä nyt sitten.

Muotoonviilaamistakin rasittavampaa on tuon muodon säilyttäminen: minähän en ole tottunut viilailemaan kynsiäni edes viikoittain, saati useammin. Manteleita on pakko viilata, koska muuten muodosta tulee kynnen kasvaessa ruma. Tästä syystä olen päätynyt manteleistan luopumaan ihan jokaisella kerralla, kun olen näihin haksahtanut.

Tällä kertaa olen nyt kuitenkin ihan suht tyytyväinen lopputulokseen ja aion nauttia muutaman päivän tuoreista glittergeelikynsistäni ihan ilman kynsilakkaa. Käytän edelleen kynsissäni Cesarsin geelejä: huoltogeeliä rakenteeseen ja sealing geeliä päällysgeelinä. Jälkimmäisen kanssa on tosin ollut tahtojen taistoa, koska geeliin pääsee jostain syystä ilmakuplia, jotka sitten asettuvat muhkuroittamaan kynnen pintaa. Lieköhän siveltimeni vetelee viimeisiään.

Tässä vielä vertailun vuoksi nuo kolmen vuoden takaiset ekan mun mantelit :). Jos en muuta napistavaa löydä, niin muoto on kyllä noissa tuoreissa huomattavasti parempi. Sehän on tietysti vain hyvä asia, huonompi juttu olisi, jos olisi toisin päin.



Eikös vain, että olen kyllä ainakin hitusen kehittynyt? Josko joskus uskaltautuisi suorittamaan pätevyysnäyttöäkin... :P.




16 kommenttia:

  1. On kyllä nätit mantelit! Viilaaminen on vihoviimeistä, oli kyseessä sitten omat kynnet tai raksut kun aina joku kynsi kasvaa vinoon tai sormi on vinossa ja lopulta killittää silmätkin:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jep, niin on. Ja perinteisesti viimeiset virheet huomaa vasta valokuvista :/

      Poista
  2. Tämän malliset kun saisi omista luonnonkynsistä ♡ ihanat ovat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat kynnet on alla toki, mutta mulla käpristyy varsinkin etusormen kynnet tosi rumasti, eli ei olisi toivoa näin säännöllisistä muodoista ilman geeliä :P

      Poista
  3. Niin kauniit! Tämä on kyllä kaunis muoto, vaan omilla kynsille ihan mahdoton ylläpidettävä :D

    VastaaPoista
  4. Sulle kyllä käy tosi hyvin nää mantelit ja ihan selvän eron huomaa uusissa ja vanhoissa! Mut ymmärrän viilaustuskan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Nyt kun tässä katselen näitä kuvia, nii melkein harmittaa, että menin taas viilaamaan nää neliöiksi :/

      Poista
  5. Täti täällä ihailee, kauniit on : )

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...