Letille by Jenni's Hairdays

Ihanaa, kun vihdoin saadaan suomenkielelläkin lettikirjoja <3. 

Letille-kirja on oman hyllyni toinen suomenkielinen lettikirja ja se on kyllä äärettömän ammattimainen teos. Kirjan on tehnyt Jenni's Hairdays-blogin Jenni Petänen, joka on todella taitava, kolme tyttölapsen tukkaa palmikoinut letittäjä, joka teki intohimostaan itselleen ammatin. Kirjan kuvat on ottanut valokuvaaja Laura Mendelin.

Letille-kirjassa on kuvattuna 60 kauneinta palmikkoa ja lettikampausta. Kaikkiin kampauksiin on selkeät ohjeet valokuvin ja useasta tyylistä on vielä variaatiokuvia inspiraatioksi. Kunkin letin ohjeissa on heti alkuun arvioitu sen haastavuus ja kerrottu tarvikkeet ja letityksen kesto.

Ihan parasta Jennin kirjassa on se, että sieltä löytyy lettikampauksia ihan jokaiseen päähän: on ohuthiuksisille, vähän lyhyempäänkin tukkaan, omaan päähän letittäen sekä arkeen ja juhlaan.

Jennin blogi Jenni's Hairdays löytyy tästä linkistä ja sieltä voit myös kurkistaa kirjan kansien sisään. Youtubesta löytyy Jennin lettikanava, jossa on videotutoja jos jonkinlaisten lettien punomiseen ja saat myös katsella ihanan, herkän videon kirjan kuvaustunnelmista.

Letille-kirjoja myydään kirjakaupoissa ja marketeissa. Adlibris.comissa hinta on nyt 18,90 €, muuten näyttää vaihtelevan tuon ja 24€ välillä. Tässä on muuten ihan mielettömän kiva joululahjaidea ;).

Nappasin itselleni ohjeen Omaan päähän -osiosta (s. 114) ja punoin kolme pientä köysilettiä eli pikkutwistiä ohimolleni. Hauska ja rento kampaus, helppo tehdä ja sopii myös lyhyellekin tukalle.

Tulihan sinne kynnetkin mukaan, perusranskis ^_^.


Tässä vielä linkit, joista tavoittaa Jennin upeita luomuksia ja ohjeita (klikkaaminen ei tuo mulle mitään etuja)  :).

Jenni's Hairdays -blogi
JHD - Jenni's Hairdays -Youtube-kanava
Instagramissa:  @jennishairdays

Repsahdin.

Ystäväni esitti mulle kysymyksen: missä sinä olet hyvä? 

Jännä kysymys sinänsä, kun ensimmäisenä mieleen tullut vastaus oli, että no enpä juuri missään. Seuraava ajatus oli, että oon hyvä siivoamaan, nipottamaan, nalkuttamaan ja järjestelemään. Ainakin jos kysytään lapsiltani tai mieheltäni. Mutta missä minä sitten oikeasti olen hyvä? Minun mielestäni?

Oon hyvä äiti lapsilleni. Osaan työni hyvin. Oon hyvä pitämään ystäviini yhteyttä. Olen myös hyvä lakkaamaan kynsiä. Oon aikaansaava ihminen. Erityisesti oon hyvä pitämään pääni, itsekurini on vuoren kokoinen ja sillä jaksan jopa kehuskella. En siis jätä asioita kesken ja jos päätän jotain itsekuria vaativaa, se todellakin pitää.

Poikkeus vahvistaa tietysti säännön ja luomukynsien kasvatusprojekti koki karvaan tappion neljän viikon jälkeen. Repsahdin ja pahasti, ja sillä tiellä olen edelleen.

Mutku. Kynnet katkeili ja halkeili, enkä kuitenkaan jaksanut lakata niitä riittävän usein, että lakat olisivat antaneet hyvän suojan. Oon geelivuosien aikana niin tottunut siihen, että kynnet on ehjät, eikä niitä tarvitse varoa liiemmin. Täytyy kyllä sanoa, ettei tää repsahdus harmita.

Käytin geelaukseen Cesarsin luottokamojani eli Cesars Secrets Refill-geeliä ja Sealing-geeliä. Täydellisen sävyinen minttugeeli on Mosaicin geelimaalia sävyssä pastel green. Sävy on just niin ihana, kuin Kikon Mint Milk tai Barry M Greenberry <3. Viivat lakkasin geelien päälle koristelulakoilla ja viimeistelin pienillä strasseilla, jotka sain kokeiltavaksi Kauneutta.comista.

Kun katselin näitä aurinkoisen päivän otoksia koneen ruudulla, pystyin taas hyvin toteamaan virheitä, mitä silmä ei nähnyt kynsiä tehdessä. Ehkäpä siinäkin on yksi asia, jossa oon hyvä: kriittinen arvioimaan oman käden jälkeä :P.

No, kiva geelaus/lakkausyhdistelmä kuitenkin ja niin helpot, siistit ja kestävät kynnet neljäksi viikoksi. 
I like. :)

Missä sinä olet hyvä?

Pastellinen ranskalainen manikyyri

Kätköistä nyt löytyy näköjään kuvattuja kynsiä, vaikka bloggausinto on ollut vähän niin ja näin. Nää ei oo kuitenkaan ihan niitä vuodentakaisia, vaan näissä juhlin viime toukokuussa ylppäreiden reunion-bileissä. Ihan hassu juttu, että ylioppilasjuhlista on jo 15 vuotta aikaa ja silti oon itse pysynyt näin käsittämättömän nuorena edelleen ;). Kaikki entiset koulukaveritkin näyttivät ihan itseltään! 

Lemppariminttu Kiko Mint Milk sekä htf-lakka China Glaze No Way José. Molemmat taattua laatua: helppokäyttöisiä ja nopeita kuivumaan. Mint Milk on vieläpä edullinen!

Ranskiksen päälle laitoin hopeiset siirtokuvat, jotka lienevät eBaysta tilattu.

Sievä ja simppeli lakkaus, viihdyin niin hyvin kevätpäivinä näissä :).


Ps. Väliaikatietoa. Kestin neljä viikkoa :P.

Geelit veks.

3,5 vuotta ja sitten tuli stoppi. Hetkellinen mielenhäiriö päähänpisto ja viilasin 16.7. kynsistäni geelit pois. En nyt ihan kaikkea, mutta ohensin geeliä oikein reilulla kädellä ajatuksena kasvattaa omat kynnet pienen geelikerroksen suojissa kuntoon.

Sain kanssabloggaajilta hyviä neuvoja, vinkkejä ja tuotesuosituksia projektini tueksi, mutten  vielä hankkinut mitään, katsokaas kun olin ihan varma, että löydän itseni kahden viikon kuluttua uv-uunini ja geelipurkin ääreltä. Tätä kirjoittaessani on kulunut kolmisen viikkoa viilausurakasta ja vaikka v-käyrää nosti ihan hienoisesti jo ensimmäisen vuorokauden kohdalla poikkinapsahtanut peukalonkynnen kulma, olen sitkeästi päässyt tänne saakka. Ja kyllä, kynsien katkeaminen voi ja saa harmittaa :P.

Fiilikset on täysin kaksijakoiset edelleen, enkä ole varma, minä päivänä haksahdan geelien ääreen. Kynnet on nyt kohtuullisen lyhyet, näppiksenkin tuntee jo pelkällä sormenpäällä. Edelleen raivostuttaa repeämät ja erityisesti se, että kynsiä joutuu varomaan taas. Harmittava seikka on myös lakkojen huono pysyvyys, kun geelikynsien kanssa saattoi pitää samaa lakkausta jopa kaksi viikkoa, eikä se siltikään repsottamut samalla tavalla kuin luonnonkynsillä muutaman päivän jälkeen. Oon joskus kuullut sanottavan, ettei jaksa huoltaa/huollattaa geelejä, mutta minusta se on tällä erää pienempi paha, kuin lakkaaminen joka toinen tai kolmas päivä. Edellisessä postauksessani on siis semiluomut kynnet lakan alla, nakuihin ei pysty, kun en viitsi katsella niitä itsekään.

Että kaiholla kuulkaas katselen näitä viimekesäisiä kuvia (lupaan, tää on viimeinen!) ja haikailen pitkien ja kestävien kynsien perään.

Persikansävyinen lakka on Kiko 359 Light Peach ja keltainen SpaRitual Mellow Yellow. Vapaalla kädellä pyyhkäistyt raidat vinoranskiksen malliin ja päällä eBayn nättejä, mutta niin ankeasti käyttäytyviä siirtokuvia.

Saanko jo luovuttaa?  o:)

Pirteä pilkkuranskis

Viimeviikkoisen postauksen kukkaranskikset innoivat minut lakkaamaan vapuksi värikkään pilkkuranskiksen. Testiin pääsivät pari lakkaa Faby Music Spring/summer 2015 -kokoelmasta sekä yksi perusvalikoimasta (lakat saatu testiin Kauneutta.comista).

Käytetyt tuotteet:

Oranssi lakka: Faby Keep on the Sunny Side. Kirkas ja hehkuva oranssi, joka on ihan täydellinen kesälakka. Nopeasti kuivuva creme-koostumus ja parilla kerroksella saa peittävää jälkeä. Pigmenttiä löytyy siinäkin määrin, että onnistuin kyllästämään rutikuivat sormeni kynnen vierustalta, kun jouduin parista kynnestä korjaamaan sotkuja. Tiedättekö niitä kummallisia lakkoja, jotka takeruvat ihoon ihan kympillä? No tää oli just niitä.

Keltainen lakka: Faby Marry Me Robbie!! Oooh, Sannu 12v oli tietysti hirvittävän kova Take That -fani ja Robbie oli suosikki jo silloin <3. Keltainen lakka sinänsä ei ole mulle kovin varma valinta, mutta vanhastaan muistin, että keltaisella saa ainakin aikaan hienon ranskiksen :). Jälleen pari kerrosta ja hyvä kuivumisaika, levittyvyydestä pieni miinus, jonka toki tämänvärisen lakan kanssa osasin jo aavistaa. Ei ihan vaivatonta, mut ei pahakaan :).

Violetti lakka: Faby Violet Cookies. Syvä violetti cremelakka, pigmentti hyvä, levittyvyys hyvä ja kuivumisaika jälleen oikein nopea. Erittäin hyvä lakka :). Tämä saattaa hyvinkin olla dupe Color Club Ms. Socialite -lakalle.

Pilkkuset on tehty tietenkin parilla erikokoisella dotting toolilla ja näillä samaisilla lakoilla.

Kovin näistä tuli vappuisat kynnet. Viihdyin hyvin useamman päivän :).


Muistutuksena vielä, jos haluatte testata Faby-lakkoja, niin kantsii hyödyntää tämä kampanja:

Koodilla FABY saat Kauneutta.comin ihan kaikista tuotteista -15% alennuksen! 

Syötä koodi sille varattuun kenttään (aktivoi kampanjakoodi). Yli 40€ tilauksissa toimitus on ilmainen, muuten 3,90 €. Koodi voimassa 30.6.2015 saakka.

Kesäfiiliksissä

Nimittäin viime kesäisissä, kun ei tätä uutta näköjään vielä ainakaan tänne meille saada. Kas mutta neljä vuodenaikaa on mahtava asia (tulkoonkin sitten keväällä uusi, kolea marraskuu O_o) ja nautitaan nyt sitten siitä, niin.

Tämä lakkaus on totta tosiaan viime kesältä ja jäänyt jostain laiskuudesta roikkumaan julkaisemattomien kuvien joukkoon. Eikä muuten ole ainoa lakkaus, lisää on luvassa.

Lakkoina tässä on siniset Essiet Mezmerised sekä Avenue Maintain. Jälkimmäinen, tuo vaaleampi sininen, on mulle kovinkovin vaikea sävy, vaikka nätti onkin. Ranskiksilla onneksi saa käytettyä helposti sellaisiakin värejä, mitä vierastaa koko kynnellä :).

Kukkaset on tehty pilkkutikulla samoilla sinisillä lakoilla sekä valkoisella Color Clubin French Tip -lakalla. Kukkasten keskellä on pilkut hologrammilakkaa NfuOh #61. 

Helposti pientä, lapsekasta piristystä ranskalaiseen manikyyriin :).

Raamitetttu kuivasutiranskis

Josjonniimoisia. Tällaista tänään. Eriskummallinen, dry brush -tekniikalla sudittu ranskalainen manikyyri, jonka vielä raamitin kultaisella lakalla.

Kynsiin on lakattu pohjaksi ranskikset kahdella lakalla: Color Club Ms. Socialite sekä OPI Kiss Me On My Tulips. Kuivasudin edellä mainituilla, mustalla Essiellä sekä OPI Pedal Faster Suzi!:lla. Kultaisissa rajauksissa käytin China Glaze Swing Babya sekä Dermosil Summer Glow -lakkaa, musta on Essien lakua. Pyöreät glitterit ovat upeita, hologrammisesti välkehtiviä, mutta eipä ne tietty kuvassa näy...

Vähäsanaisesti ja tylsästi toivotan hyvää viikkoa. Moonniiinväsy.

Mustavalkoinen wannabe-ranskalainen-negative-space-manikyyri

Siinä kohtaa, kun kyllästyn kaikkeen mustavalkoiseen ja graafisiin kuvioihin, alkaa kotona melkoinen remontti. Oon viimeisin vuoden sisällä väsäillyt sinne sun tänne mustavalkoisia yksityiskohtia ja niitä löytyy jo tapetista, matosta, tyynynpäällisistä ja muista tekstiileistä, valaisimista, astiakaapista. On joulusukkia, tarjottimia, kynttilänjalkoja, vaatteita, servettejä ja purkkeja ja purnukoita (kuullostaapa överiltä O_o). Onneksi tapetteja lukuunottamatta kaikki on ollut alehaukan budjettisisustusta tai DIY-juttuja, joten kukkarolle nämä mustavalkoiset valinnat eivät ole liialti käyneet.

Paitsi nyt, kun heräteostoksena klikkailin ostoskoriin elämäni ensimmäiset kynsivinyylit, kun totesin näitä graafisin koristein maustettuja kynsiä tehdessäni, ettei tavan ranskistarroista ole yhtään mihinkään. *murh* 

Ajatus oli kuitenkin komea wannabe-ranskalainen-negative-space-manikyyri, vaikka toteutus ontui monessa kohtaa:

1. Chevron-ranskistarrat ei pysyneet kunnolla, vaan laskivat lakan alle ja suttasivat = epäsiistit reunat.
2. Essien Licoricessa ei riittänyt peittävyys täysin mustaan leimaan paljaalle kynnelle.
3. Leimat sutaantuivat useasta yrityksestä huolimatta päällyslakan kanssa (enkä ymmärrä miksi! *kirosana*)
4. Rutikuivat kynsinauhat imaisivat lakan itseensä (= auttaisiko himorasvauksen lisäksi lisätuhlaus ja Liquid Palisade vaimikäsenytoli?)

Päätin nyt kuitenkin julkaista nämä, koska kauempaa katsottuna nämä oli varsin kivannäköiset ja mätsäsin kyllä sisustukseemme olkkarin sohvalla istuessani :D.

Tässä vielä käytetyt jutut:

- Essie Licorice, musta lakka.
- OPI Pirouette My Whistle, glitterlakka (mustan lakan päällä pikkurillissä ja ranskiksen pohjana)
- kynsitarroja (chevron-kuvio)
- LealacB-leimauslaattasta harlekiinikuvio


Onko kellään teistä moista mustavalkoista buumia kuin mulla? :)

Ranskalaisen manikyyrin kirous

Palaan geelikynsieni kanssa aina uudelleen valkoiseen, ranskalaiseen manikyyriin. Se imee minua puoleensa kuin liimapaperi kärpästä, olen kirottu mokoman ranskikseni kanssa. Viikon jaksan ihastella kaunista, ajatonta kynsirivistöäni, kunnes huomaan taas miettiväni, että onpa tämä persoonatonta. Pitäisi tällä lakkaamisen harjoittelumäärällä pystyä vähän muuhunkin. Kohta huollan taas uutta ranskista, kun pohdin, että äksy tukkaväri saa riittää, joten kynsien on oltava hillityn tyylikkäät. Jaa miksikö? No en tiedä! :D

Huolsin jouluksi geelit ja tällä kertaa mukana oli oikein kunnon wild card - hopeista glitteriä. Näissä kuvissa kynnet ovat jo reilun viikon kasvaneet, kun en tietenkään saanut aikaiseksi ottaa kuvia heti tuoreeltaan. Välissä mulla kerkesi olla jo kynnet mantelinmuodossakin, mutta se kesti vain muutaman viikon. Ailahteleva, minäkö?!? O_o.

Geelit on edelleen samat, Cesarsin refill ja sealing.

Kohta olisi aika kaivaa huoltovehkeet esiin ja suunnitelmissa on taas vain ohut nakugeelaus ja lakkaa päälle. Katsotaan, miten käy :).

Kiinanlaikkujuhannuskynnet

Meillä on kotipihassa isoja kiviä. Yhden kiven taakse istutin viisi vuotta sitten kiinanlaikkuköynnöksen mielessäni kuva kiven yli kauniisti ryöpsähtävästä köynnöskasvista. Ostotilanteessa myyjä kertoi kasvin olevan nopeasti kasvava ja niinhän se taitaa ollakin, mutta kasvoi ekat viisi vuotta maan alla :P. 

Odottelu kuitenkin kannatti, koska nyt köynnös on todella vekkulin näköinen. Melkein kuin joku olisi käynyt kynsilakalla maalailemassa lehtien kärkiä valkoisella ja töpöttelemässä kärkiin vielä vähän pinkkiä :).

Tällä teemalla sitten kynsiin. Saanko esitellä kiinanlaikkujuhannuskynnet.

Lakkoina China Glaze Sugar High, OPI I’m All Ears sekä China Glaze Fairy Dust. Leimat valkoisella Color Club French Tip -lakalla, joka höystettynä Sally Hansenin InstaDri –pikakuivattajalla teki leimoista melkoiset kiinanlaikut. Sitä se blogiloma teettää, taidot ruostuu *plääh*.

Kyllä näillä kelpaa ainakin puolijuhannusta kuitenkin viettää, kunhan ei liian läheltä tihrusta. Ihan ovat sievät :).

Näiden kuvien siivittämänä toivotan teille kaikille ihanaa juhannusta, olipa kelit mitä hyvänsä. Erityisterveiset Kataroomalle, joka ehti käydä minua jo ikäivöimässä pitkän postausvälin aikana <3.

Ideat loppuu, sulat jää.

Näistä nykyisistä tuotoksistani huomaa tosiaan sen, että idikset on lopussa ja googlailuaika hukassa, mutta siitä kuulkaas viis. Onneksi on oman blogin kuva-arkistot ja muistin syöverit mieluisista lakkauksista :). 

Essien The Girls Are Out pääsi kynsille ranun muodossa. Viime kesän kokoelmasta ihana lakka, joka on ollut ihan liian vähällä käytöllä.

Maalasin sulkia mustalla sekä valkoisella akryylimaalilla ja lisäsin päälle vielä hologrammikimallusta a-England Princess Sabra -lakalla. Parit timskut (jotka muuten näissä kuvissa näyttää harvinaisen kököltä) ja siinäpä se. Totally Sannu.

Pihalla otettu kuva...

Tämä lakkaus oli apinoitu tästä omasta tekeleestäni, joka on taas kopioitu tästä lakkauksesta :).

Hyvää viikonloppua muruset! 

OMG - Sannu repäisi

Huolsin tässä taannoin omat geelikynteni. Vakaa päätös oli, että nyt teen jotkut tooosi hienot koristelut, kun ei kerran lakkaaminen tunnu niin maistuvan.

Jepjep.

Lopputuloksena klassinen, ranskalainen manikyyri. wuhuu. *kuuletko sarkasmin?*

Kiitoksia noista pienistä kätösistä, joiden omistajat aina aika-ajoin vaativat päästä osille äidin lakkavarastoista. Kikon Sugar Mat 633 ja OPI I'm All Ears olivat tyttöjen ihanat valinnat. <3
Pääsinpäs sentään pinkkien lakkojen makuun ;).

31DC13 - Day 20: Ylimarmoroidut ranut (water marble)

Vesimarmorointi on kynsilakkauksessa se laji, joka ei oo koskaan tuntunut mulle erityisen vaikealta. Aikaahan se vie ja on toisinaan melko sotkuistakin, mut harmaita hiuksia tai ärräpäitä se ei aiheuta. Johtunee siitä, että oon onnistunut ekasta yrityksestä lähtien lähes joka kerta ihan hyvin. Poikkeus ei ollut tämäkään.

Hirmuisen hämmennyksen sen sijaan koin selatessani blogiani taaksepäin, kun etsin edellistä marmorointipostausta. Kuvittelin sen olevan ihan tässä muutama kuukausi sitten, mutta se olikin loppuvuonna 2012. Yli vuosi sitten siis! Häpeä.

Jälleen kerran piti kokeilla jotain vähän erilaista, kuin ennen, joten tässäpä nämä: ranskalaisen manikyyrin päälle vesimarmoroidut orvokit :).

Saanen heti kättelyssä pahoitella pikkurillin kynttä, joka otti rankemman puoleista pintakosketusta työpäivän aikana. Vaarallista tuo näyttöpäätetyöskentely ;). Huomasin vasta valokuvista tuon haaverin, joten aika hyvin se sulautui lakkaukseen :D.

Läpikuultavaa vesimarmorointia oon kokeillut aikaisemminkin, jos muistatte. Siinä oli ranujen sijaan alla liukuväri. Postaus löytyy täältä.

Nämä kynnet on tehty näin:

1. Lakkasin valkoisen ranskalaisen kärjen Color Club French Tip -lakalla (ja sinä laitat aluslakan tietty, jos ei oo geelausta).
2. Teippasin kynsien ympärykset sotkun minimoimiseksi.
3. Tiputtelin lakat vesikuppiin tässä järjestyksessä: OPI Diva of Geneva, China Glaze Ahoy!, OPI Barre My Soul.
4. Kuviointi, dippaus ja putsaus.
5. Päälle Seche Vite pikakuivattaja.

Peukalonkynsissä kuviot oli minusta erityisen kivat ranskiksen päälle. Luonnollisestihan tilaakin on eniten.

Vasempaa nimettömään lakkasin koko kynnen valkoisella ja marmoroin siihen päälle. Olen tehnyt tällaisen lakkauksen blogini alkuaikoina ja voit halutessasi kurkata kuvat täältä. Tuo oli äärimmäisen kaunis marmorointi ja siitä syystä halusin kokeilla uudelleen. Nimettömässa oli yllämainittujen lakkojen lisäksi myös China Glaze Liquid Leather sekä OPI Princesses Rule! (ja Barre My Soul puuttuu).

Tässä lakkauksessa ei ollut muuta vikaa kuin se, että ne kulahtivat alle vuorokaudessa (eli jo kuvaushetkeen mennessä) hieman epäsiistin näköisiksi. Olivat kuulkaa kuitenkin sangen kauniit :).










Pari vuotta sitten ennätin haasteen tähän kohtaan jo reippaasti ennen joulua. Silloin marmoroin sydänaiheiset kynnet:

Kumpi parempi?
Oletkos itse kokeillut läpinäkyviä vesimarmorointeja?

31DC13 - Day 16: Tribal Print

Kun aloitin tämän haasteen uusinnan syyskuun alkupuolella, olin ihan varma, että ehdin tehdä tämän hyvissä ajoin ennen joulua. No kuinkas kävikään. Puolivälissä mennään ja joulu ensi viikolla :D. Niinhän se on aina, että pakko kun ois jotain tehdä, niin eipä paljon nappaa.

Yksi päivä eteenpäin nyt kuitenkin. Näihin lakkauksiin en ollut _yhtään_ tyytyväinen, vaan menivät suorastaan pilalle. Kultainen leima ei näkynyt kynsipedillä juuri ollenkaan. Olisin vaan lakannut koko kynnet Paesella, niin lopputulos olisi toiminut varmasti. Muttamutta… :/.

Epäonnistuminen ärsyttää niin paljon, etten halua kuullakaan enää mistään Tribal Printistä, joten pakko julkaista teille nämä tuherrukset, vaikka sitten taas sen inhimillisyysnäkökulman valossa (ikään kuin ois hiton kiva julkaista tällaista sontaa… *huoh*). Uusiksi en nimittäin ota, se on varma. Laitan tuon laatankin heti kirppislaatikkoon!

Aika laimeet kasvurajat geeleissä *nolo x100*

Lakkana kynsi- ja kauneubloggareiden treffeillä saatu Paese, sävy 317. Lakan lahjoitti FaceHelsinki. Kokemukseni Paesen lakkoihin rajoittuu vasta kahteen swatchattuun, joista toinen siis tämä ranskiksiin käytetty, mutta sen verran uskallan jo sanoa, että joko nämä lakat on ihan törkeän laadukkaita, tai sitten mulla on kaksi parasta Paesea käsissäni. Levittyvyys, peittävyys ja kuivuminen, lähes täydet kympit! Näitä lakkoja voi kipaista esim. maahantuojan myymälästä. Hinnasta mulla ei ole antaa faktatietoa, mutta olettaisin oleva noin 5€ Suomessa. Korjatkaa, jos olen ihan hakoteillä :).

Leimat on siis MagnoNailsin laatasta ja leimattu China Glaze Passion -lakalla sekä tuolla Paesella. Sen pituinen se.

Vuoden 2011 kynnet oli paljon paremmat. Ois pitänyt tehdä noin.

31 Day Challenge 2011 - Day 16 Tribal Print

31DC13 - Day 3: Keltaiset kynnet

Uuuu, mission impossible. Tehdäpä tyylikkäät, työminulle uskottavanoloiset, keltaiset kynnet. Keltainen ei muutenkaan kuulu suosikkeihini kynsilakan värinä. Tai tarkemmin sanottuna se taitaa olla aika häntäpäässä :P.

Järkyttäväthän näistä tuli, mutta pakko julkaista, koska en koskekaan enää keltaisiin lakkoihin. Hrrr.

Lakka on Color Club Almost Famous. Kirkas, varmaan aika puhdas keltsi, joka on ollut olemassa siksi, jos tarttee tehdä vaikka... SaiPa-kynnet! Eihän sitä tiedä, jos parhain aviomieheni vaikka yllättäisi ja veisi mut romanttisille treffeille lätkäpeliin. You wish, hah.

Ranujen päälle leimasin Konadin valkoisella lakalla BundleMonster-laatasta kukonaskel-kuviota. Ajatus taas hyvä, mut näihin suippoihin kynsiin ei sovi sitten yhtään. Taidan pysytellä poissa ranskiksista hetken.

Viimevuotiset yksiväriset veti näissä kyllä pidemmän korren. Ihan kuusnolla.
Huomatkaa etusormen ja keskisormen geelikynnen lapparimalli :D. Vähänkö repesin :P. Pikkurillissä ja nimettömässä luomukynnet :).

31 Day Challenge 2011 Day 3, Yellow nails

Pieteetillä ajoitetut

...ei kynnet, vaan lapset. Meillä vietettiin tänään vanhimman tyttären ihan ekoja kaverisynttäreitä ja viime viikonloppuna oli kaikkien kolmen nappulan yhteiset juhlat isovanhemmille ja kummeille. Se on nyt sit siinä. Vuoteen ei tarttee miettiä koko synttäreitä *puuuuhh!*. Hyvin ovat siis huolella ajoitetut (en myönnä sattumaksi ;)) samaan syssyyn. Suosittelen.

Muille lasten kaverisynttäreitä järkkääville voisin antaa vinkin, että kotiin väsäilty Angry Birds -jäätelöbaari muuten rokkaa. Ei ressiä leipomisista ja jokainen likka oli ihan liekeissä. Mielellään näyttäisin ylpeänä kuvankin, mutta jätettäköön kotini omaksi pyhätökseni.

Ja tällaisissa lakkauksissa vietin viime viikonloppuisia. Näistä ei tullut mitään sinne päinkään, niin kuin olin mielessäni kuvitellut. Luulisi tyllikynsien jälkeen jo tajuavan, ettei kynsilakoilla kannata yrittää geelikynsien lopputulosta. Se ei vaan toimi. Mutta eiiiiiih... hanuri edellä puuhun ja tehdäänpäs vielä glitterhärpätykset ja toivotaan, et niistä tulee yhtä komeet, kuin geelien alla. No ei tullu.

Kärjessä liioitellun suurella alueella OPI The Impossible (Liquid Sand) v:n muodossa. Kärkeen töpöttelin meikkisienellä OPI Solitairea (Liquid Sand). Yritys oli liukuvärille, mutta ihan ei osunut. Muutamat hexglitterit vielä koristeeksi sekä kerros OPI Pirouette My Whistlea, jotta oikein kimmeltäisi. Päällä vielä pari kerrosta päällyslakkaa, eli hiekkaefekti on tarkoituksella hukattu.

Livenä nää oli kauniin väriset, mutta kerrottakoon, että tuo kammottava geelien kasvuraja ei ollut kamalinta näissä kynsissä. Liika on liikaa.



Ps. Mulla on mantelit. Kauniit sellaiset <3.

Minttutyllipalloranut

Kaverille hei kans minttua! Miekii ko muutkii siis :).

Edellisessä postauksessa näitte ystäväni geelikynnet, joissa oli se 'the' väri kärjissä. Piti alkaa omia tekosia apinoimaan ja tehdä itsellekin jotain samasta sävystä, tosin ihka oikealla Barry M Greenberryllä, kun huollon tekemiseen ei just ollut aikaa.

Tässä laimeampi käsi:

Kärjissä vinosti Barry M Greenberry x2.
Pallot tehty pilkkutikulla (on muuten tämän neitokaisen lanseeraama nimi tuo pilkkutikku ;)) tummansinisellä Essie Mezmerised -lakalla sekä valkoisella Color Club French Tip -lakalla.

Ja sitten Sannun kokeilevaan kynsistudioon. Sekametelisoppa aka eriparikynsiä, tylliä, pilkkuja, ranuja, raitoja. Ja hitosti päällyslakkaa.

Nohei keskisormesta tuli oikeesti tosi makea, mut tuo nimetön... Voi ressukkaa. 

Kattelin illan näitä kynsiä ja totesin, et aamuun saakka saavat olla, ei yhtään kauempaa. Kas mutta aamulla mieli olikin muuttunut ja illan kummastelu oli muuttunut aamun ihasteluksi. Saahan sitä nyt joskus olla vähän outokin kynsi muiden joukossa ^_^.

Tyllit pysyi erinomaisesti kiinni kahdella Seche Vite -kerroksella, eikä ne repsottaneet reunoista. Vähän ne tuntuivat kynnen pinnalla sormella kokeillessa, eli varmaan pari kerrosta olis ainakin pitänyt laittaa lisää saadakseen sileän kynnenpinnan. Toimii siis geelin kanssa huomattavasti paremmin (eli äiti sulle taitaa olla tylliä luvassa seuraavassa huoltoharjoitussessiossa ;D).

Mitäs tuumaat tällaisista eriparivirityksistä? :)